Keskiviikkona 16.5 oli vuorossa rataharjoittelua. Kontakteista radalla oli vain puomi, ja suurimmaksi osaksi teemana olivat takaakierrot.  JATKUU

Tänään torstaina 17.5 vihdoin päästiin korkkaamaan hakukausi. Treenit olivat Lohja-Rudus-sorakuopan reunamilla. Yellolle 3 maalimiestä, kaikki valmiita. Menin joka ukolle haukun aikana ja palkkaus alkoi mun luvasta. Hups, taidettiin oikaista pari koulutusvaihetta. Mutta mikäs siinä, treenihän meni hyvin. Muuten olisi mennyt loistavasti, mutta vasemmalle lähtevät pistot (2kpl) jouduin uusimaan, kun Yello tutusti poikkas hetken suoraan mentyään liiaksi oikealle. Kutsu takaisin ja uusi lähetys siitä kohtaa, missä poikkaisu oli alkanut. Pisto oikeallekaan ei ollut täydellinen, mutta Yello meni suoraan aika pitkälle ja vähän kierteli ilmeisesti tarkentaessaan hajua (maalimies oli pienessä maakuopassa). Ilmaisut alkoivat yhtä lukuunottamatta kaiketi heti. Kerran vähän mietti, mutta ei pahasti. Ilmaisu itsessään ei kärsinyt mun lähestymisestä. Motivaatio oli nyt kyllä kerta kaikkiaan kohdillaan..

 Nyt tuntuu, että kaikki menee huonosti tokon suhteen. Jos joku liike oli muka "vahva", sekään ei enää onnistu. Ja heikot polkee paikallaan tai menee taaksepäin. Kaiken kaikkiaan on selvää, että enemmän täytyis jaksaa treenata. Lähtökohdat tämänkin päiväisiin ryhmätreeneihin olivat heikot. Morris vahingossa leikin lomassa hermostui ja nappas Yarraa korvasta. Ja kipee korva ja verta joka paikassa:(. Aina Yarraa satutetaan! Fiilis ei siis ollut ihan parhaimmillaan, josko ei edes siellä päin.... 

Ryhmäliikkeet ensin makuu (evl). Muuten olis ok, mutta nollas alun, periaatteessa vasta 4. käskyllä maahan. 2 käskyä, koiran nimi + vielä maahankäsky. Ihan kuutamolla, kun joutuu odottamaan ja on häiriötä! Istuminen sentään ok.

Rohkeesti tunnari, vein itse oman, liikkuri muut, ruohikolle tosin. Nyt oli hyvä haistelu, löysi oman aika pian, eikä sen jälkeen pahemmin muita tarkastellut. Pito-ote nyt on mitä on ja tuontivauhti on mitä on, mutta ainakin nyt tuo omaa. 

Liikkeestä istuminen alkuvalmistelujen jälkeen (muutama istu-käsky) meni oikea-asentoisesti, mutta hitaasti. En viitsinyt uusia, vaikka hidastelu ei ole kiva juttu.

Ruutu päin prinkkalaa. Lähetyspaikasta viistosti vasemmalle oli kamakasa (mitä en huomannut) ja sinnehän Yello singahti (ei apuja ruutuun paitsi tietysti vihjesana). Jokusella toistolla singahti vaan jonnekin haistelemaan. Vihdoin juoksi ruutuunkin. Toisestakin suunnasta huono, jäi haahuilemaan, mutta ratkaisi sitten itse menemällä ruutuun. Jossakin vaiheessa meni ruutuun taas sivustakin. 

------------------------

Noutoja, puu- ja metallikapulalla. Nyt tehdään aina vaan sitä innostusnoutoa, ei oikeasti liikettä päästä treenaamaan. Kun se kapulan nostaminen on niiiiiin vaikeaa.  Sivulletulosta puhumattakaan.

Seuraamista ilman liikkurointia. Tuntui ok:lta.

Ruutua uudestaan. En kyllä oikein muista mitä tapahtui. Haistelua?? Kovin on vaikeaa tämä muistaminen. Plääh, ei mene nyt vahvasti.

Kaukoissa sentään nähtiin hienoja vaihtoja. Vaikeat vaihdot toki hirmu läheltä autettuna.  

-----------------------

Kotipihassa on jonkun verran treenailtu, kentälle asti en ole itseäni saanut yksin treenaten raahattua. Yksi päivä meinasin tuohon lähikentällä ruututreeneihin, mutta vuosisadan tuulenpuhuri esti senkin. Onneksi luonnonvoimatkin antaa meille tekosyitä laistaa... Mutta tunnaria on otettu ja noutokapuloiden nostoa on otettu ja kaukoja ja seuruuta. Kaikenlaista pientä on puuhattu.

 Agilityn ratatreeneissä tehtiin jaloille haastavaa treeniä. Yello nautti, kun pääsi luukuttamaan, mutta ohjaajan jalat huusivat armoa. Rata oli tosi kiva ja ajatuksella tehty. Siinä oli mm. pujottelu ja puomi sijoitettu siten, että tarkoitus oli jättää koira tekemään ne itsenäisesti. Pujottelu meillä onnistuu, puomi ei. Mutta ei se onneksi tyystin olennaista ollut, jatkotilanteesta selvisi kyllä muutenkin.

Rata oli tiukkaa menoa, putket suoria ja ohjaajalla loputon kiirus:D. Varsinkin lopussa 2:n takaakierron jälkeinen tilanne vaati todella tiukkaa tahtia + alta karkaamista, jotta ehti yhtään mihinkään. Lopulta kuitenkin ehdin, huh. Rima tais tulla 2 krt alas, kerran takaakierrossa, kun oli pakko mennä jo kohden seuraavaa hyppyä ja kerran 180 asteen käännöksessä, jossa hätiköin (suotta), vaikka kiire ei olis ollut. 1 putki oli A:n alla ja pari krt Y. meni A:lle, kun putkeen piti. Siinäkin oli vähän pakko yrittää karkuun, kun putken jälkeen tavoitteena oli puolenvaihto. Lopulta sekin onnistui, vaikka tiukkaa teki. 

Kiva rata, vaikka ehtimisongelmia oli. Yellohan irtoaa ja luukuttaa mielellään, jos vaan tilaisuuden saa.

Kotipihassa vielä tovi tokoa, kun treeneistä kotiuduttiin. Tunnari ruohikolla. Bongasi oman, lähti tuomaan ja selvästi sitten odotti suullista vahvistusta. En puhunut mitään. Tiputti, lähti uudestaan kapuloille, oma oli musta parin metrin päässä tiputettuna eli aika kaukana muista kapuloista. Yello mietti hetken, kävi kaikki kapulat (ne väärät) läpi, totesi, ei täällä mitään ole. Tuli takas siihen tiputtamalleen kapulalle ja toi sen. Uusinnalla ratkaisi nopeammin, en kehunut tuonnin aikana, otin vaan pari askelta taaksepäin ja kehuin vasta luovutuksen jälkeen.

Noutoa puu- ja metallikapulalla. Ei varsinaista perusasennosta lähtöä, pitelin vähän vaan kiinni. Yello toi kapulan mulle asti (ei perusasentoon) ja palkkasin siitä pallolla. Metallikin nousi kohtuullisesti. Vähän seuraamista ja kaukoja, vaikeita vaihtoja. Niitä pitäisi treenata loputtomiin.

Ryhmäpaikallaolot muuten Yellon kohdalla ok, mutta makuun lopun perusasentokomennon ennakoi liikkurin huitomisesta. Makuun aikana liikkuri "häiriköi" koiria liikkumalla näyttävästi koirien takana. Ei haitannut Yelloa.

Yellon ekassa setissä tunnari, ruutu ja häirittyä seuraamista. Tunnarissa epävarmuutta, käsöi ja toikin väärän vai peräti 2. Höpöhöpö-puheella käskin uudestaan hakemaan ja tuli se oikeakin jossakin vaiheessa. Tämä tunnari hiekalla, ei oikean peittämistä. Ruutu ensin salapallolla, sitten tieten pallolla ja lopuksi ilman palloa ja stopin kanssa. Ok ruutuja, eka lievä banaani tosin, mutta ihan ok vauhti jne. Seuraamiseen saatiinkin kunnon häiriö, kun oli 3 ihmistä häiriköimässä. Tehtiin aika pitkä seuraaminen. Yello kyllä muutaman kerran lähti, kun sille heiluteltiin lelua + houkuteltiin muuten. Tuli kyllä heti huomautuksesta takaisin seuruupaikkaan. Hieman välillä myös painoi, kun ahdisti se, että ei saanut lähteä. Mutta ihan hyvin meni tämä. Lopuksi pikku pätkä seuraamista ilman häiriöitä ja sai multa siihen lelupalkankin vielä.

Toka setti tunnari uusiksi ja noutoa. Tunnaria ruohikolla tällä kertaa. Löysi omansa ja toi sen melkein mulle asti. Tuli kuitenkin epävarmaksi (taisin kyllä kehua hieman noston jälkeen) ja tiputti. Meni takas kapuloille sijaistoiminnoimaan. Seisoskeli ja taisi haukahtaakin. Heitin sen oman lähemmäs (piti lähelle muita kapuloita, mutta lensi mihin sattui). Vielä tuumasi Y hetken niitä näitä, kävi sitten kapulat läpi, meni sen lennätetyn luo ja toi sen. Taitaa olla niin, että en ole (taaskaan) ajoissa häivyttää pois sitä kehumista. Olen ajoittanut kehun eri kohtaan palautusta, mutta se olisi pitänyt häivyttää varmaan aikoja sitten pois. Nyt sitten korjataan tuonkin virheen hedelmiä...

Noutoa pallolla palkaten. Sellainen huomio nyt, että Yello taitaa pelätä sitä kapulan tiputusta (kun sattui aika pahasti silloin vappuna, kapula tippui vielä oikean ranteen päälle, se mikä vammautui silloin kohta 2v sitten, varmasti herkempi kuin vasen). Eli kapulan saa tuoda käteen asti, siitä palkka. Tai sitten kevyellä pienellä kapulalla. Ohjatun meillä on, mutta ne on herkkiä rikkumaan. Tarttis varmaan ostaa pienempi kapula. Toinen noista nykyisin käytössä olevista kun vielä hajosikin.

 2 agirataa Valkeakoskella. Molemmat radat ihan mahdollisuuksien rajoissa, vaan ei sitten meitä onni suosinut tällä kertaa.

Ekalla radalla tippui tosi paljon kaikilla rimoja, Myös sellaisilla koirilla, joilla yleensä sellainen ei ole ollut tapana. Yellon tiputukset (2kpl) nyt eivät sinällään yllättäneet ja molemmissa oli ohjausvirhettä. Eka rata meni tosi hienosti ja ohjaussuunnitelman mukaan esteelle nro 13  asti, jossa yritin hypyllä kääntöä liian ahneesti, ja rima alas. Sitten parin esteen päässä lähetys putkelle meni liian lähelle enkä ehtinyt jatkotilanteeseen (poiki siten kiellon puomille, kun koira valui ohi). Ohjaussuunnitelman vaihto lennosta olisi vielä pelastanut, mutta en ehtinyt reagoida. Ja sitten vielä VIIMEINEN rima alas, kun lakkasin ohjaamasta. Siis kerta kaikkiaan HYI!

Toka rata oli kokonaisuutena periaatteessa parempi, vaikka unohdin radan. Tässä oli jo säätöä alussa, kun totesin, että en ehdi valssata ennen keinua. Sain muutettua lennosta takanaleikkaukseksi. Keinun jatkotilanteessa kuitenkin hypystä ohi. Hämmennyin täysin, kun en osannut odottaa sitä tulevaksi. Siinä hämmennyksessä unohdin missä piti olla ja miten piti ohjata. U-käännös muuttui äkisti välistävedoksi ja väärästä radasta näin HYL. Kontaktit pelittivät ja muut radan osat jees. Ja rimatkin pysyivät. Ennen tätä rataa hyppyytin Yelloa 65 cm:n rimoilla, ennen ekaa 60 cm (radoilla kaikki 60cm).

Ihan kiva fiilis tuosta jälkimmäisestä radasta jäi, koira toimi kuten ohjaus näytti. Ekan radan rimat harmittavat. Koira kävi poikkeuksellisen kuumana ennen suorituksia, mutta hyvin se kuitenkin kuunteli ohjaukset ja toimi kuten pitikin. 

 Ohjattuja treenejä jälleen pitkän tauon jälkeen tarjolla. Tehtiin sama rata x 2. Aluksi tuli pientä virhettä - pujotteluun väärinpäin (tiukka vienti jyrkkään avokulmaan), putkeen vääräänpäähän ainakin. A:n kontaktilla en oikein osannut päättää teenkö valssin vai persjätön, joten Yello vähän karkasi liikkeen mukana kontaktilta pois. En muista oliko ekalla vai tokalla kierroksella, kun tuli 1 kpl rima alas. Olin liikaa edessä, ihan U-käännöksessä tapahtui. 

Kerran tai 2 saatiin vedettyä ihan puhdaskin rata. Mm. hieno läyerointikohta ja putkeen lähetys. Okserissa tällä kertaa rimat pysyivät ylhäällä joka toistolla, hieno juttu se!

 Vapunpäivän treenisetti aloitettiin agiityllä. Testasin Yellon kanssa vetämäni ohjaustekniikkatreenipätkät. Niissä treenattiin valssia + vastaanottovalssia + sylkkäriä. Esteinä hyppyjä ja 1 putki/treeni. Eihän noissa Yellolle muuta "ongelmaa" ollut kuin molemmat aloitussuorat, joiden jälkeen piti kääntyä. Joten sitä "hyppää lyhyesti" - kohtaa jouduttiin hieman säätämään, muuten ok. Olihan treenit aika yksinkertaiset 3-luokan koiralle. 

Muidenkin agiliideltyä tehtiin pikkuisen tokoa. Ensin ruutu siten, että rakensin ruudun + jätin pallon lähelle takarajaa Yellon ollessa vielä autossa. Otin koiran kentälle ja annoin vain vihjesanan, marssittiin lähetyspaikalle ja nopea lähetys. Onnistui! Sitten otin pallon taskuun ja uusi lähetys (normi kisamatka suurinpiirtein). Sekin onnistui tosi hyvin, paikka oli hieman sinne ohjaajasta katsoen oikeaan laitaan, mutta se on nyt varmaan hyväksyttävä. Ruutuun vielä muutama seisotustreeni, lähetin ihan läheltä ja stoppasin ruutuun. Pientä teputusta, joo, mutta ei mitään tottelemattomuutta. 

Sitten liikkeestä istumista, eka jälleen stoppitreenin jälkeen seisomiseksi, mutta muut toistot sitten ok. Tunnari otettiin myös, liikkuroituna. Oma oli keskellä hieman hiekalla peitettynä ja molemmin puolin 2 väärää, rivimuodostelma. Yello aloitti reunasta haistelun, tuli omalle, tarkasti sen tarkkaan, nappasi ja toi!! Toisessa rivin päässä olevia 2:ta väärää Yello ei tarkistanut ollenakaan. Ennen liikettä onnistuin laskemaan vireen sopivasti. Vauhtia oli tunnariin riittävästi niin mennen kuin tullenkin. Tosi tyytyväinen olen tähän.

Lopuksi vielä tasamaanouto puukapulalla. Mutta mitä tekee Yello - ihan mahtinouto, hyvä vauhti (sivulle asti, kokonainen liike) ja kapulankin nappasi tosi hienosti ja epäröimättä!! Miinuksena voidaan toki mainita, että alkoi haukkua heti, kun otin kapulan käteeni ja haukkui muutaman metrin matkan aloituspisteeseen asti. Se on varmasti seurausta noutohetsaustreeneistä. Sen kanssa on nyt varmaan vaan elettävä - tovi ainakin.

Illalla oli vuorossa vielä Sari Kärnän tokokoulutus valmennusryhmälle A. Yellon teema oli metallinouto. Tai siis lopulta Yellon ei tarvinnut koskea koko metalliin (Yello kiittää), kun koko noudon perusteista löytyi heikkouksia. Niitä olisi nyt tarkoitus lähteä työstämään. Nouto ei ole Yellosta riittävän kivaa. Sitä ei ole palkattu riittävästi. Pilkotaan nouto palasiksi ja palkataan paljon. Palaset voi jossakin vaiheessa liittää yhteen - tietysti. 

* Koira lähietäisyydellä, kapula joko laitetaan sen suuhun, tai koira nostaa sen maasta. Palkataan heti, kun nostaa tai kun on hetken pitänyt suussaan

* Heitetään kapula, palkataan (saa irrottaa ja juosta palkalle -> pallo joka lentää ohjaajan taakse oikealta -> sivulletulopuolelta) eri vaiheista paluumatkaa. Joskus heti nostosta, joskus matkan varrelta, eri kohdista

* Palkataan aluksi huonommatkin suoritukset

* Vierelletuloja kapulan kanssa ja ilman

* Palkkaa, palkkaa, palkkaa

Treenissä tehtiin ensin malliksi tavallinen puukapulanouto (joka ei ollut ollenkaan yhtä hyvä kuin päivällä kentällä... ehkä hyvä niin, kirjavuutta suorituksissa riittää) ja vierelletulo ilman kapulaa. Sitten tehtiin heitto, Sari kävi heittämässä kapulan vielä pidemmälle, Yellolle käsky ja vapautus heti, kun nosti. Hieman oli treenissä ongelmia - Yello ei nähnyt, missä kapula oli ja ekassa pudotuksessa kompastui kapulaan. Siis aina jotakin! Onneksi ilmeisesti vain pikkusen kirpaisi. Jokunen toisto eri kapuloilla. Aina ei tiputtanut luvan saatuaan kapulaa, vaan toi sen aika lähelle. Sitten Sari näytti Yellon kanssa tuota lähityöskentelyä. Hyvin meni ja palkkautui pallosta. Ja lopulta valitsi mieluummin kapulan kuin pallon. 

* Jossakin vaiheessa samoja juttuja voi alkaa tehdä myös metallilla, aika piankin

Lopuksi otettiin ryhmäpaikallaolot. Istuminen ensin, sitten evl makuu. Yello alas tokana, istumaan 6. (koiria 7). Nämä menivät tosi hyvin, ei huomautettavaa.

Lempäälässä oli tarjolla 2 kpl agilityratoja eli 2 mahdollisuutta napata viimeinen puuttuva SM-nolla. Vaikka asiaa toki ajattelin, en uskonut sen millään tavalla olevan mahdollista. Ottaen huomioon treenaamattomuus & Yellolle suht outo pohja (keinonurmi), vaikkakin se muistini mukaan on siitä pohjasta yleensä tykännyt. 

Eka rata oli Herralan rata ja tykkäsin siitä kovasti, ei mikään ylivaikea, mutta omat tärppinsä ja hankaluutensa siinäkin oli. Selkeä, mutta haastava, estevälit olivat aika lyhyet. Haastetta lisäsivät eriparirimat eli osa oli 65 cm ja osa 60 cm, suurimman osan ollessa 65. Lopussa oli yksi hyppy tosi hankalasti (rima 65cm), jonka ohjaukseen päätin 2 eri vaihtoehtoa. Varmempi, mutta kökömpi, jos on nolla alla. Ja järkevämpi radankulullisesti, mutta rima enemmän vaarassa, jos on virhe alla. Yllätyksekseni ei virheitä siihen mennessä ollut tullut, joten valitsin "rimavarmemman". Unohdin tietysti antaa Yellolle hidastuskäskyn ja se ehti kaarrottaa tosi kaukana ennen kuin sain käännettyä. Mutta nolla se oli! Takaakiertoja oli 2 kpl, heti alussa (hyppy nro3) ja radan keskivaiheilla. Eka meni vähän fiilispohjalta, tokalle tein sitten varmistuskaarroksen. Radalla oli kiva filis viedä koiraa, se todellakin kuunteli. Sijoituksemme 5. (nollia maxeille 7kpl, osallistujia noin 50). 

Toka rata alkoi myös hyvissä merkeissä, kiva rata tämäkin (Wyffen rata ilmeisesti, mutta Nyberg heilumassa:D). Estevälit olivat paljon pidemmät ja ainoa oikein haastava kohta oli okserille lähetys, jonka jälkeen U-käännös normihypylle. Ajattelin testata irtoaako Yello okserille ja pysyykö  rima siten ylhäällä. Eipä irronnut kunnolla ja rysähti oikein voimalla rimojen päälle. Siitä eka virhe ja vähän aikaa olin ulkona kartalta ja kohta hypylle kielto. Loppu taas hienosti, tein mm. läyeroinnin (lähetys suoraan putkeen ja väliin jäi hyppy). Hyvin kulki tämäkin  rata, ainoa moka tuo, kun en mennyt okserille mukaan. 

Tässä vanhaa kuvaa hyppäävästä Yellosta:D.