Saikulla, jälleen. Ans kattoo  koska me OIKEESTI päästään kisaamaan. Joten taukoillaan. Hyvää talven jatkoa! Palataan aiheeseen, kun on päästy saikusta eroon. t. Morris, Yarra & Yello

Tiistai-treeneissämme tehtiin jälleen 2 pätkää. Tällä kertaa ohjelmassa oli pelkkiä hyppyratoja, kontakteja ei laisinkaan. Murrr. Eka pätkä oli suhteellisen helppo, koira oli koko ajan oikealla puolella. Haettiin ohjaajan käännösten oikea-aikaisuutta ja ideaalia etenemislinjaa koiralle. Mä kun olen aina myöhässä käännöksissä. Hämäläinen mikä hämäläinen. Yello kulkee ja kääntyy, jos vain joku veisi tarpeeksi napakasti.

Tokalla pätkällä oli sitten ihan eri meininki. 2 kertaa ohitettiin tyystin 1 hyppy matkalla. Eka ohitus oli helpompi ja klaarasinkin sen varmaan tuurilla kerrasta poikki tyyliin. Toka oli vaikeampi ja siinähän se loppuaika sitten menikin. Kääntyy liikaa, liian aikaisin, liian myöhään jne jne. Tumpelo mikä tumpelo. Ja näitä muuten treenataan ihan ensi tilassa. Varmaan sitten ensi su. Ohituksia ja kontakteja. Kun sitten menin ilmoittautumaan Tamskin kisoihin. Valitettavasti vain 1 rata kakkosille, mutta ehkä hyvä niin, jos pakkaset jatkuu. Mun jalan pakkasensiedosta ei tietoa.

Foto Kati Koivu

Tänään käytiin hallilla treenaamassa. Ehdittiinkin tehdä monenmoista. Ensin aloitettiin hypyillä, jotka oli suurinpiirtein linjassa, mutta ei suorassa - testailin vähän, kuinka Yello poimii niitä, kun pidän vain "merkin" päällä. Ihan hyvin poimi, vain kerran tuli huti, kun mun rintamasuunta oli ilmeisesti väärä. Muut siis hyvin ja kun saatiin pari onnistunutta toistoa, jatkettiin välistävetohypyille (siis 4 hyppyä ja sitten hallinta ja välistäveto). Ihan upeasti Yello poimi mun ohjauksen ja kääntyi lyhyesti käskystä. Tähän lopuksi tehtiin - yäks - pöytää, kun ei ole koskaan taidettu sitä treenata. Ei suosikki. Pari kertaa juoksi läpi, mutta muuten pysähteli. Välillä pysähtyi liian aikaisinkin.... täytyy joskus treenata tuota toisenkin kerran.

Tokalla kerralla tehtiin aika lyhyesti. Pyörähdettiin pari kertaa pieni rata, jossa oli pari putkenohitusta, pujotteluun layerointi, pituus ja rata päättyi puomiin. Ei mitään ihmeellistä kiemuraa ja onnistuttiinkin heti hienosti.

Vikalla suoritusvuorolla sitten hivenen vaihdettiin esteitä, tai siis pituuden tilalle tuli keinu ja siirsin yhtä hyppyä. Siinä missä edellinen rata oli suoraviivainen, nyt mentiin vähän monimutkaisempia. Tehtiin 2 eri versiota. Ensin lyhyempi, jossa mentiin kontaktit (keinun jälkeen putkiansa, jossa ei ongelmia), hypyltä sylkkärillä pujotteluun (hienosti haki ja taisin taas layeroida), pujottelun jälkeen myös putkiansa (selvitti) ja päätettiin taas puomille. Sitten toinen versio.  Ensin hypyn ja renkaan kautta kinkkinen avokulma kepeille eteenpäin. Ekalla yrityksellä menin itse liian pitkälle ja koira kiersi väärälle puolelle keppejä. Kepeiltä jatkettiin tiukkaan välistävetoon, jossa jälkimmäiselle sylkkäri ja siitä (piti mennä) putken ohi, vasta tokasta lävestä sisään. Yello oli virittyneenä edellisen vuoromme juokse suoraan-moodiin ja tässä tulikin väärään päähän putkea juoksu. Aloitettiin uudestaan alusta (pari kertaa), ja sain kuin sainkin koiran kuuntelemaan. Sitten päästiin alku virheettömästi ja jatkettiin tästä vielä keinu - putki - puomi. Lopuksi toistettiin pari kertaa tuo radan alku, ja olin tyytyväinen suorituksiin.

Tänään päästiin jälleen kiinni "normaaliin" päiväjärjestykseen ja siten myös agiliitoon. Tehtiin 2 pientä pätkää. Vaikkeivat ne mitään ylivaikeita olleet, treenitauko tuntui ohjauksessa. Eli ohjaus oli vähän hukassa. Ekalla pätkällä kaarrokset meni järkiään pitkiksi, kun ohjaus oli myöhässä. Loppupuoliskolla parilla hypyllä Yello ei tiennyt seuraavaa suuntaa, ei alkuunkaan. Lopuksi sain kuitenkin sen radan loppuosankin skarpattua ja tehtyä ihan kunniakkaasti.

Toisella pätkällä oli alkuosaan parikin ohjausvaihtoehtoa, joista sitten valitsin muka itselle helpomman. Eikä se sitten ollut alkuunkaan hyvä, Yello meni koko ajan hypystä nro 4 ohi, kun ohjasin sen taas löysästi. Huh, siihen kuluikin muutama yritys, ennen kuin saatiin onnistuminen. Radan loppuosan ohjausmanööveri hypyllä ennen pujottelua sen sijaan onnistui mainiosti. Kait sillä nykyaikaiseen tapaan on jokin nimikin. Poispäinkääntö(kö)? En osaa sanoa, mutta sairaan hienosti se meni. Sunnuntaina sitten jatketaan harjoituksia, jos ei mitään ihmeellistä tapahdu sitä ennen. Ja jos vaikka viimein pääsisimme kisaamaan helmikuussa!

Seuraavat treenit eivät olleetkaan eilen tiistaina. Olemme pakollisella tauolla, tällä tietoa palaamme kuvioihin tammikuun puolivälin jälkeen.

Kerrankin Yarrasta sai kunnon kuvia - miksi? Luultavasti siksi, että Yello ei ollut mukana lenkillä, joten ei tarvinnut komentaa ketään villisti riehuvaa natiaista. Eli Yarra pystyi olemaan rennosti kuvaustilanteessa. Harmi, kun oltiin liikkeellä sen verran myöhään, että paras päivänvalo oli jo mennyt.

Blogi hiljenee toviksi!

Tämän sunnuntain vapaaharkoissa tehtiin muutamaa pientä ohjausjuttua sekä tietysti kaikki kontaktit käytiin läpi.

Ensin tehtiin 3:lla hypyllä tiukkoja kurveja. Ekalle käskin hypätä lyhyesti, toiselle leikkaus ja suunnanvaihdos. Saatiin sujumaan aika hienosti, ja parin toiston jälkeen päästin menemään myös A:lle. Toisessa pisteessä tehtiin putkesta keinulle-lähestymisiä. Välillä jatkettiin keinulta tiukasti putkeen ja sieltä jyrkkään suljettuun kulmaan kepeille. Lopuksi ennen taukoa muutama puomi.

Toisella kierroksella aloitettiin poispäinkäännöllä, mihin liitin mielestäni vaikean pujotteluunlähetyksen. Takaakierto-hypyltä lähetin koiran hypyn vasemmalta puolelta kohden pujottelua, itse lähdin hypyn oikealta puolelta. Tämä oli pakko testata, että oliko eka onnistuminen vahinko vai ei, kun oli pieni hämyhyppykin siinä vasemmalla. Mutta ei ollut vahinko ei, hienosti Yello eteni itsenäisesti. Sitten tehtiin vielä sylkkärillä vaikea takaakierto (upeasti) ja jaakotusta kääntöhypylle (ei niin upeasti...). Ja pienesti tähän liitettiin vielä taannoinen pujottelu-kulma (putkitärppi takana), mikä oli tiistai-treeneissä. Ei ihan sama, helpompana, kun en jaksanut siirtää putkea. Mutta tässä ei ongelmia tällä kertaa.

Pieniä juttuja tehtiin muutamia, ja musta tuntuu, että se oli enemmän kuin tarpeeksi myös Yellolle. Viime päivinä on ollut rankkoja lenkkejä, kun välillä mennään umpihankeen. Ja Yello menee joskus umpihankeen, vaikka olis polkukin..... Joten tasapuolisen poikki olimme molemmat. Huomisen saa levätä (töissä) ja seuraavat harkat sitten tiistaina.

Tiistai-illan agien aiheena jälleen pienet tekniikat. Tällä kertaa ne oli aika simppelit, tai sitten koira oli normaalia paremmassa iskussa ja sai kaiken tuntumaan helpolta.

Ekalla pätkällä läheteltiin putkeen ja kierrettiin pahuksesti ohjaajan tiellä olevaa hyppyä. Yellon putket onnistuivat kaikki heittämällä tai siis lähettämällä.... ja vain 1 virhe loppusuoralla. Yellon maali oli eri kuin se mitä tarkoitettiin. Eli siihen takanaleikkauksella edellisellä hypyllä saatiin suunnanvaihdos ja koira oikealle hypylle. Siltikin minä käytin ihan turhaan "täällä"- käskyä varmistamaan. Ai niin puomilla hätiköin ensin käskyä ylösmenoon ja Yello pysähtyi ennen aikojaan, sepäs meinas unohtua.

Toisella pätkällä tehtiin tiukkoja ja niukkoja käännöksiä. Alku onnistui ihan nappiin; onnistuin ohjaamaan rauhallisesti ja käskyttämään ääneen vain kääntymiset, muuten olin mm. välistävedossa hiljaa. Yello kääntyi kuin unelma! Puomikin oli niin hieno, että en uusinut radan alkua enää ollenkaan. Puomin jälkeen oli yhden tiukan hyppykäännöksen jälkeen putkeenlähetys, josta hypyn takaakierto. Otin sen sylkkärillä ja eka viritys onnistui joo, mutta hypyn päällä koira oli epätietoinen jatkosuunnasta. Joko rintamasuuntani oli väärä vastaanotossa putkelta tai sitten en antanut koiralle riittävästi tilaa sylkkärissä vaan "jyräsin" päälle. Kuten yleensä tapanani on. Toistossa sylkkäri onnistui hienosti, viimeisen esteen (pujottelun) vein hivenen liian löysin rantein (vedättäen sisäänsyötössä) ja tuloksena harvinainen 2-väliin juoksu.

Yellon hyppytekniikka on kuulemma aika hyvännäköistä, ja se tekee hypyt puhtaasti, jos vain annan sen hypätä rauhassa. Mieluiten vähintään 1½:n metrin päässä esteestä. Rimat tulee alas, jos en anna hypätä rauhassa. Niinpä, totta tuokin.

Jonkunlaista ajatuksentynkää oli mielessä vapaaharjoitteluun ajellessa. Vaan se toteutus on aina niin ja näin sitten. Kun treenaamassa on 4 ja aikaa vain tunti, ei niitä esteitä loputtoman paljon pysty siirtelemään. Tai se tunti menee sitten siihen.... Ja toistenkin treeniajatukset on otettava huomioon. Eli suunnitelma B käyttöön! Kokosin ensin puomin (menin muutaman minuutin etuajassa, kun edellinen tunti oli vapaa), joka JÄLLEEN oli kasattu pois. Joko muut ei halua sitä treenata tai se on epävakaana todettu liian vaaralliseksi treenata. Ja siksi aina kasattuna pois, kun sunnuntaina mennään vapaaharkkoihin. Niin ja siis puomin lisäksi siirtelin muutamaa muuta estettä tai lähinnä poistin sieltä täältä jokusen hypyn... aikas ahtaasti oli taas treenailtu. Tai sitten treenattu ohituksia. Ja näillä eväillä treenattiin sitten siitä muutamaa pätkää. Kontakteista puomi ja keinu käytössä.

Aloitin pienellä juoksupätkällä, jossa oli ensin jokusia hyppyjä ja putkeenjuoksuja ja päädyttiin viimein puomille. Puomin alla oli putki, mutta ei mitekään pahasti tyrkyllä ja tällä ekalla kierroksella tehtiin puomia siihen suuntaan, että putki jäi alastuloon. Ei Yello hämääntynyt yhtään putkesta, jee. Vaikka se vaikeampi juttu aina on se "valintatehtävä", kun sekä putkensuu, että puominpää ovat vierekkäin... Ennen taukoa vielä hieno itsenäinen pujottelusuoritus kohden nurkkaa. Jätin koiran pujottelemaan ja itse poistuin jyrkästi ottaen sivusuuntaetäisyyttä ja ottaen koiran vastaan viimein hypyn takaa. Ei minkäänlaista epäröintiä tai aikomustakaan oikoa. Se riitti tänään pujottelusta, en näe mitään järkeä jauhaa pujottelua kamalasti, kun Yello sen niin vahvasti osaa. Fyysisesti kuitenkin rankka este, kun Yellokin kauhoo menemään. Nopea tekniikka, mutta rasittava.

Tokalla vuorolla tehtiin lähinnä kontakteja. Nyt se puomi/putki - ylösmeno. Aluksi autoin hieman omalla sijoittumisellani Yelloa ottamaan sen tarkoittamani esteen - eli puomin. Mutta tänään ei tuossakaan ollut mitään ihmeellistä, tosin näkyvissä oli vain 1 putkenpää, eikä sekään ilkeästi. Ylösmenokäskyn ajoitus täytyy miettiä tarkkaan, Yello taisi tänään pysähtyä kaksikin eri kertaa ennen puomia, kun käskytin siinä. Ja se puomi on aina vain vähän ongelmallinen. Ylösmenosta Yello on alkanut vähän itse päättää, koska lähdetään jatkamaan matkaa ja alastulossa ei päätä, mutta mä vapautan vähän epäloogisesti. Oikeesti pitäsi varmaan vähän miettiä tarkemmin tai sitten lakata hermoilemasta. Jompi kumpi.... Kisatilanne sitten joskus, kun sinne asti päästään, näyttää missä mennään ja maltanko tehdä treeninomaisen ohjauksen vai mitä?!? Keinulle (putkesta) muutama ihan hyvä toisto. Puomi-suoritusten välissä tein pientä putkitreeniä, joko niitä tärppipäitä ohiteltiin tai sitten sai juosta edessä näkyvään päähän.

Lopuksi tein vielä pienen kääntöharjoituksen hypyillä. Hyvin Yello kuunteli sylkkärit ja "hyppää lyhyestit" ja taisi pari käärmekättäkin olla. Tai no, kuunteli kait, mutta alkoi sitten itsekin haukkua mennessään. Ensin oli päässyt juoksemaan, niin sitten ei olis kait malttanut tehdä tarkkaa.