Yarra on valittu starttaamaan agilityn SM-kisoissa Ylökk:in joukkueessa, joten pääsimme myös Leppälän Jukan johtamalle arvokisavalmennuskurssille. Kurssista jäi tosi kiva fiilis päälle. Me hei osataan jotakin!

Kurssilla oli aiheena valmistautuminen kisaamaan arvokisoissa, kisajännityksen hallinta, kisarutiinit jne.  Ensin oli pienimuotoinen luento vai sanoisinko keskustelu aiheesta ja loppuaika tehtiin käytäntöä eli rataharjoitteita. Tuossa alussa tuli paljonkin (hyvää) asiaa esille, mutta voimakkaimmin mieleeni jäi neuvo: jos etukäteen toteat, että et kuitenkaan onnistu, näin tuleekin tapahtumaan. Itse asiassa näihän on jo usein tapahtunutkin:).

Ekalla radalla mulla oli hieman vaikeuksia ohjauksen kanssa. Rata ei ollut ylivaikea, tarkoitushan ei ollut opetella nyt mitään uutta tai kikka kolmosia, vain vahvistaa niitä asioita, mitä koira ja ohjaaja jo osaa. Tosin meillä niitä vaikeksia oli kuitenkin nähtävissä... Heti alkuhyppykuviossa valitsin 2 pahasta vaihtoehdosta sen mielestäni pienemmän pahan. Molemmissa ohjausvaihtoehdoissa joutui työntämään koiraa, ja sehän on vielä hieman epävarma manööveri. Valitsin sellaisen kuvion, missä se työntö tuli putkelle, toisessa vaihtoehdossa työntö olisi tapahtunut hypylle ja sitä en tahtonut nyt valita. Ja sellainen kömmähdys tapahtui, että yksi takaakiertohyppy meni loikaten väärään suuntaan. Eli ei kiertynyt taakse... No, otettiin alku uusiksi ja onnistui ihan bueno. A:n jälkeen oli hyppy ja putki aivan vierekkäin, hypylle oltiin menossa. Tai siis piti mennä hypylle, ilmeisesti horjahdin hieman alastulossa ja koira luki putken ja sujahti sinne epäröimättä. Jäin vain ihmettelemään, että kuinkas se nyt niin meni?!? Ja sitten tultiin sellaiseen kohtaan, jonka olin tiennyt epäonnistuvan. Ja epäonnistui... hyi minä! Näin juuri ei saanut ajatella. Eli siinä kuviossa tultiin keinulta välistäveto-hypyille. Oli itsekin pakko mennä keinulta eteenpäin, koska hypyt olivat jonkun matkan päässä. Koira ryntäsi kanssani eteenpäin ja luuli edessä olevaa putkea seuraavaksi esteeksi ja juoksi sinne. Eli en saanut pysymään hallinnassa tuossa kohdassa. Se putki oli kaiken lisäksi "väärinpäin", mutta niin vain koira löysi putken suun, vaikka se oli vallan päinvastaiseen suuntaan. Loppukuvioissa ei suuria ongelmia, tultiin okseri => kääntö putkeen, pituuden kautta pussiin, josta loppusuora (puomi + hypyt). Toiselle yrittämälle kokosin kaiken sisun ja se ratakierros menikin sitten jo aivan hienosti. Ainoa virhe tapahtui tuossa keinun jälkeisessä välistävetohässäkässä. Ohjasin koiran niin niukalla kaarella jälkimmäiselle hypylle, että rima tuli alas. Muuten meno oli jopa nautittavaa.

Toka harjoitusrata oli sitten teknisempi, mutta se oli jotenkin kivamman oloinen. Siinä tuntui olevan yksi kohta, joka aiheutti monille vaikeuksia. Siinä koira vietiin vauhdilla pussin ja hypyn kautta putken vieressä olevalle hypylle, joka piti suorittaa ulospäin (kaikki muut esteet takana)  ja sitten pyöräyttää koira takaisin ja mennä  sinne putkeen. Ihannelinja eli lyhyempi matka tuli, jos kieräytti koiran kiertämään vasemman kautta. Koira oli tässä tilanteessa ohjaajan vasemmalla puolella, joten koira tuli työntää tuohon kiertoon. Ekan radan epäonnistuneesta kohdasta sisuuntuneena tällä kertaa päätin, että onnistumme! Latausta oli kiitettävästi. Tuossa kohdassa lähetin koiran sinne pussiin ja ehdin jopa himmata vauhtiani sopivaksi, että olisin juuri ihanteellisessa kohdassa putken edessä, jotta koira näkisi vain tuon suoritettavan hypyn. Koira lukitsee hienosti tehtävän esteen ja saan sopivan vartalokierron ja kuuluu vain suhaus, kun koira hyppää, kierähtää takaisin ja sinkoaa putkeen. Olo oli epätodellinen! Tuollaisen vaikean kohdan onnistumisen jälkeen on vaarana, että virhe tulee sen jälkeen. Mutta ei tällä kertaa, vaan teemme hienon virheettömän radan! Noo, pienenpientä hiottavaa sieltä toki olisi löytynyt, mutta päätän, että emme tee uusiksi. Vain alku (5 ekaa estettä) kerrataan, siinä kun oli putken jälkeen hypyn takaakierto, joka oli epäonnistua. Koira yritti tulla perässäni ja sain sen viime tingassa menemään hypyn taakse, josta oikea suoritussuunta. Uusinnassa parempi onnistuminen, mutta ei tietenkään vielä täydellinen.

Tänään tuli taas uusia ohjeita Yarran jatkoharjoitteluun. Tuo takaakierto on yksi sellainen. Koiran voi opettaa esim kiertämään merkin ja liitetään siihen tietysti käskysana. Sitten merkki laitetaan esim hypyn viereen ja käsketään koiraa "kierrä"- "hop". Tai vaikka pujotteluun sama juttu. Näin saadaan varmuutta eri lähestymiskulmiin. Tai tätä voi hyödyntää vielä vaikkapa vaikeissa kontakteille lähestymisissä. Tuo kuullosti varsin hyvältä jutulta! Ainakin kokeillaan. Yarran kohdalla on lisäksi näihin kontakteilta kääntymisiin kiinnitettävä huomiota. Koira lähtee herkästi juoksemaan kanssani ja lukee edessä olevaa estettä. Ainahan ei sinne ilmeisimmälle esteelle olla menossa.... Eli niihin kaivataan hallintaa. Sitten taas toisaalta myös Yarran irtautumista on opeteltava  hyödyntämään. Esim tuossa jälkimmäisellä harjoitusradalla oli kohta, jossa pituuden jälkeen käännyttiin jyrkästi renkaalle 180 astetta. Tässä en juossut koiran mukana (niih, enpä olisi ehtinytkään....) ja koira kääntyi pituuden jälkeen nirkosesti ja hienosti jatkotilanteisiin. Olin sopivasti siellä takana jarruttamassa koiran menoa.  Eli hallintaa lähityöstkentelyyn ja hyötyä irtautumisesta. Treeniä treeniä taas lissää!