Sittenkin vasta tänään viimeiset syksyn treenit Mutalassa. Olin kentällä jo klo 8.05, jotta ehdin treenata Yellon kanssa ennen koulutusryhmää. Yarra otti oman treeninsä ryhmässä (treeniratana oli yksi kesäinen Samun kiva rata). Yello aloitti oman treeninsä tuon treeniradan alkupätkällä. Siinä tehtiin hyppy - takaakierto jaakotuksella - takaakierto - putkeen ohi toisen putkensuun (putket olivat vierekkäin J-mallissa) - hyppy (aloituksen keskimmäinen) - lähetys putkeen - puolenvaihto - hyppy ja takaakierto. Ja kyllä, meidän pikku pallopää selvisi tuosta pläjäyksestä…. Vaikea se oli, sitä todisti muutaman koiran ryhmänikin sitten vähän myöhemmin… Yarrallehan tuo aikanaan onnistui mainiosti (tänään vähän kankeammin, mutta hyvin kuitenkin, ohjaajalla ei ollut nyt yhtä kovaa tsemppiä), välillä hämärtyy, kuinka vaikeita juttuja Yarra voi tehdä hyvinkin sujuvalla tavalla. Treenaan paljon alkuvaiheessa, kun kaikenlaisia perustekniikoita hiotaan. Takaakierrot, välistävedot, pujottelun vedätykset jne jne eivät suju, jos niitä ei treenaa muutenkin kuin sen kerran viikossa ohjatuissa treeneissä. Kun sielläkään ei joka kerta kaikkea edes ehdi ottaa. Tämä unohtuu niin monelta ja kehitys jumiutuu. Nooh, onhan meilläkin vielä paljon opittavaa ja hiottavaa, mutta kuitenkin perusosaaminen on jonkunmoisella tasolla. No se siitä.

Mutta Yellon treeniin palatakseni. Ei se nyt ihan kertalaakista onnistunut, aluksi koira meinasi karata yhteen putkeen (se eka takaakierto-hyppy oli putken vieressä), sain luukulta huudeltua takaisin. Muutaman kerran oli siinä toisessa takaakierrossa ongelmaa, Yello ei tietenkään sitä vielä kunnolla osaa, niin piti löytää tasapaino, missä voin olla, että ehdin vielä seuraavana olevaan putkenpään ohitukseen…. Muutama kerta ihmeteltiin, mutta sitten kaikki kohdat saatiin mentyä puhtaasti. Putkiinlähetykset ovat edelleen sitä vahvinta aluettaJ

Tauon jälkeen siirryimme pujottelun kimppuun. Teimme niin avokulmaa, kuin suljettuakin kulmaa. Ja loppuun vähän vedätystä. Avokulman (ei vaikea) Yello teki aika lailla ilman apua, jäin vain seisomaan paikoilleni, kun koira kaahasi putkesta ulos ja meni kepeille. Yello osoittaa sen verran lahjakkuutta oppimisessa, että tavoitteeni on saada se menemään itsenäisesti pujotteluun vaikeammista kulmista kuin muut agikoirani. Ans kattoo, kuinka tuon tavoitteen käyJ . Suljettu kulma onnistui myös mainiosti, olin tosi kaukana aloituksesta. Koira meni kepeille parin hypyn kautta ja itse olin suurin piirtein pujottelun keskivaiheilla, kun koira aloitti pujottelun. Tästä suunnasta vedätys sen sijaan oli vaikeampi kestää, edessä kun siinti putki…. Mutta saatiin tietysti onnistumaankin. Tänään Yellolla oli aikamoiset kierrokset näiden ratapätkien aikana, ja se metelöikin lähes koko ajan tehdessään. Ei kiva juttu tuo!

Uuden tauon jälkeen tehtiin vielä rengasta, A:ta ja hypyn takaakiertoa yksittäisharjoitteena. Ja vielä pari puomiakin, kun se myöhemmin porukalla koottiin. Jotta treeniä oli kerrakseen pienelle pojalle. Ehdin sen kuitenkin tosi huolellisesti jäähdytyslenkittää ennen ryhmän alkua.

Yarra teki sitten koko Samun radanpätkän (muut tekivät joko helpotettuna tai 2:ssa osassa) omalla vuorollaan. Tuosta viimeisimmästä takaakierrosta jatkettiin sylkkärillä pujotteluun - > A -> okseri (Samun radalla oli tässä muuri, mutta vaihdoin sen) -> puomi (alastuloon jättö) -> takaakierto -> putki, putki ja loppuhypyt. Yarra oli aluksi vähän "pihalla" ja kaarrotti ylimääräistä. Ei mitään sikamaisuuksia, mutta ei ollut ihan toivotulla tavalla näpeissäkään. Kerran juoksi väärin putkeen, mutta muuta virhettä ei saatu aikaiseksi. Eli kohtuullisen tyytyväinen täytyy olla.