Yellon hakutreenissä oli 6 ukkoa, ilmaisupainotteisesti mentiin. Tai kyllä se vähän joutui hakemaankin, mutta ei takarajalta asti:)-.

Ekan ja tokan se näki, sitten muut meni "siirtyvänä" joten niitä se joutui vähän "hakemaan". Pitkähköt ilmaisut ja mä hain sitten koiran. Ohjeena oli, että haukutetaan niin kauan, että voitais kuvitella ohjaajan ehtivän luo, jos olisivat 5-kympissä. Toisen puolen maalimies piti mua aika nopeena.... toinen oli lähempänä totuutta.

Vähän oli hosumista ilmaisun aloituksessa, kun oli sitä intova, mutta suht korrektisti onneksi kuitenkin. Pidemmän ilmaisun vaatineelle maalimiehelle selvästi paremmat ilmaisut ja ehti päästä hyvään rytmiin.

Viimeisellä ukolla mulla oli suunta vähän hukassa. Lähetin siis yritin lähettää koiraa noin 5 metriä väärään suuntaan. Jostakin syystä Yello ei lähtenyt. Olisihan sen pitänyt lähteä, vaikka ei ketään olisi ollutkaan. Sitten kun huomasin, että se maalimies onkin 5 metriä vasemmalle siitä, mitä luulin, Yello lähti heti ampumaan sinne käskystä. Omituista. Mutta jätettiin siihen, kun oli jo sitä juoksentelua ollut riittämiin.

Tokalta maalimieheltä tullessa tökkäsi onneton takajalkansakin johonkin putkentöröön, joka siellä metsässä jostakin syystä törröttää. Varsinainen Mr Myrphy. Mutta ilmeisesti vain kevyt kosketus, ilmeisesti ei mitään sen kummempaa.

--------------------------

Edit.

Illalla vielä tokoiltiin. Luulin valoisaa aikaa vielä riittävän kuuteen asti (talviaikaan siirtyminen huomioiden), mutta muistikulta teki tepposet ja ennen kuutta oli kyllä jo tosi pimeää. No, käytiin silti testaamassa läheinen jääkiekkokaukalo. Sinne ei paljon valoa riittänyt, mutta viereinen JALKAPALLOkenttä kyllä oikein kylpi valossa. Eli ruutu ja tunnari oli vähän riskaabelia, mutta jotakin kuitenkin tehtiin. Pohja oli oikein hyvä ja sopiva tokoiluun. Kun ei vielä ole sitä jäätä:).

Ensin paikallamakuu. Ei ongelmia. Myös istumaannousu 10+:)-.

Sitten sitä ruutua. Tehtiin noin 6 toistoa, 2:sta eri suunnasta. Meni vähän hakuammunnaksi, joten seuraavalla kerralla täytyy kyllä olla valoisaa. Ke hallissa?

Sitten tehtiin setti seuraamista. Joka oli aika mainiota tänään. Ensin tosin Yellon täytyi muistella, kuinka sitä takapäätä käytetään vasemmalle käännöksissä. Mutta positiivisella asenteella siitäkin selvittiin. Sivuaskelissa teki nyt kyllä tosi hyvän seuraamisen juuri askeliin vasemmalle. Mites siihen peruutukseen, pitääköhän myös koiran peruuttaa nykyisin? Mä olen opettanut Yellon kuten Morriksenkin, eli ei peruuta, vaan siirtää itsensä takaisin siihen mun sivulle. No, tämä nyt ei tulisi vastaan ennen kuin voivoi-luokassa...

Kaukot m-i-m. Ensin vaan maahanmenoja naksulla ja palkalla. Selvästi alkoi hiffata, että parhaat kehut ja  palkat tuli niistä nopeista. Sitten kaukoihin. Lähietäisyydeltä Yello vähän ahdistuu, kun olen siinä viisomassa nokan edessä. Eli meni paremmin, kun olin vähän kauempana.

Tunnaria pimeessä. Kaukalon vieressä rinteessä on vähän heinikkoa, joten tunnaria sinne. Ei kyllä nähnyt yhtään mitään. Ekalla toistolla joutui vähän auttamaan, mutta sitten Yello kyllä teki työtä 10+. Siinä heinikossa oli varmasti myös koirien hajuja, joten Yellolle kyllä täydet pisteet työskentelystä!

Ai niin ja tehtiin me myös noutoa NOUTOKAPULALLA. Jees, se löytyi. Varastosta, tokotarvikekassista. No sehän nyt on ihan käsittämätön paikka. Ihmekös etten ole löytänyt. Varastossa oli näitä kasseja 2. Toisen olen penkonut useaan kertaan, tätä toista en sitten ole huomannut. Mutta nyt on KAPULA. Ja Yello teki hienon noudon kertaa 2!! Ihan lennosta vauhtinoutona, mutta tästä on nyt sitten hyvä jatkaa. Ennen vauhtinoutoja otin pari kapulanpitoa pikkupakolla. Ne ei kyllä ole oikein Yellon juttu, mutta täytyy se jotenkin saada tajuamaan, että kapulaan tartutaan siitä keskeltä, ei päistä. Ainakin nyt tuo siis toimi ja kapula tuli nopeasti ja ote oli keskellä.