Otsikko kertoo tämän päivän saaliin Takuttien kisoista Yarran kanssa.

Eka rata oli aikas tekninen syherö, josta ajattelin, että aivan liian vaikea meille. Tärppejä tuntui olevan ihan solkenaan siroteltuna joka suuntaan. Mutta menimme kuitenkin avoimin mielin radalle. Alussa hyppy nro 2:n varmistin laajan kaaren kautta, koska päätin (yli)varmistaa. (Vähän samantyyppinen kuolleen kulman kierto, mitä tehtiin jokunen viikko sitten treeneissä, eikä multa se ajoitus oikein silloinkaan onnistunut),  Jatkuu hienosti ja varmasti pujotteluun, josta putki ja vedätys hypyn kautta A:lle, jonka alastuloon valssi jatkotilanteen takia. Alastulo oli mainio, siinäkin otan hieman ylivarmistusta. Mutta sitten ihme koukero, en näytä seuraavaa (viuhka)hyppyä tarkasti ja koira ajautuu jonnekin. Luulen jo kiellon tulleen, mutta onneksi kuitenkin survon koiran jotenkin hypylle ja jatketaan vaan. Tullaan vaikeille vinohypyille, jotka eivät tosiaankaan suju jouhevasti. Vihdoin putkeen ja tykitys puomille, jossa koira tosi kuulolla. Jatketaan jyrkästi oikealle hypylle, renkaalle ja työntö hypylle. Vaikea putken pään ohitus ja kauempaan päähän syöttö. Vielä pari hyppyä ja maalissa tullaan onnittelemaan nollasta. Siis ei mitäänn kieltoa. Onneksi tuomari tuomaroi, enkä minä:).

Toka rata oli paljon mukavampi, suorastaan kiva. Vaan tulos ei ollut kovin hääppönen:). Alun vaikean pujotteluunviennin sain menemään lähes täydellisesti, vain pienen pieni kaarros ennen sisäänmenoa (vietiin lähes suoraan hypyn ja renkaan linjalta ekaan väliin). Vielä valssihypyt onnistuivat, sitten puomi.... en saanut koiraa alastulossa kuuntelemaan. Tai jos ollaan oikein tarkkoja, annoin "alas"-käskyn luokattoman aikaisin. Koira reagoi, eikä enää malttanut kontaktilla odotella. Ei siis kontaktivirhettä, mutta koira ei ole hallinnassa vaan liukuu käsistä putkeen, kun piti siihen hypylle putken viereen. Otimme sitten kuitenkin loppuradankin, jossa vain yksi hyppy meni tärviölle, mutta muuten hienot kuviot. Ja jatkoahan seuraa heti huomenissa.