Yarran tiistaitreenissä tehtiin tänään tiukkaakin tiukempi (kiva!) rata. Mulla on yleensä ollut tämäntyyppisissä harjoituksissa rimakauhua (=ei se kuitenkaan tule mitenkään onnistumaan), ja seurauksena usein on ollutkin epäonnistumisia. Nyt sain kuitenkin itseni hyvään vireeseen ennen rataa ja tehtiin mielestäni aika onnistunut suoritus. En kirjoittanut "virheetön",  kun ei se sitä ollutkaan, mutta onnistunut kaikin puolin. Harmi, kun en pysty tätä rataa tähän piirtämään, mutta ehdottomasti teen siitä paperille kuvion ja vaikkapa teetän sen joku kaunis päivä omassa koulutusryhmässäni. Nih!

Jotenkin yritän nyt kuitenkin taas sanallisesti selvittää. Alkuun hyppy - > takaakierto -> hyppy -> 2 vierekkäin olevan putken jälkimmäiseen (tässä tuli väärään putkeen vienti..). Alusta. Myös takaakierto meni vähän pitkäksi, joten sain heti tilaisuuden korjata senkin. Nyt muistin käyttää Yarran hidastuskäskyä ("shhh") ennen takaakiertoa (otin siis jaakotuksella, joten olin itse jo valmiina kakkoshypyn siivekkeen takana). Nyt mentiin hyvin ja lujaa. Sitten putkesta takaisin siihen kakkoshypylle ja lähetys lähempään putkeen. Putkien takana samassa linjassa oli 2 hyppyä peräkkäin. Näistä eka normaalisti putken jälkeen, toka takaakiertona. Ehdin juuri ja juuri näyttämään takaakierron. Siitä koira sylkkärillä pujotteluun (mahtavasti kääntyi), joka oli myös samassa suunnassa (poikki kentän) kuten putket ja ne hypyt. Pujottelusta jyrkkä käännös A-esteelle ja sieltä taas kohden keskikenttää, muurin kautta puomille. Nyt jätin Yarran suoriutumaan lähes itsenäisesti siitä puomista (makupala laitettiin alastuloon Yarran saapuessa puomille). Olin itse jyrkästi kaukana keskikentällä seuraavan suoritettavan esteen takana. Se oli takaakiertohyppy. Siitä koiran työntö putkeen ja toiseen putkeen toisessa päässä (tässä jälkimmäisessä ekalla suorituksella vähän hätiköin koiran perään ja se tulikin putkesta ulos). Vielä 1 hyppy + takaakierto + maalihypyt, samat kuin aloittaneet hypyt. Eli tultiin takaisin koko hässäkän läpikäytyämme. Toistokierros oli makea.... vaan en sitten onnistunut täydellisesti (jaa, mikähän se olisi...). Typerässä (lue=helpossa) kohtaa aiheutin virheen. Eli pujottelun loppupäähän ihan suotta ahdistin koiraa liian aikaisin kohden A:ta ja Yarra jätti 1 tai 2 väliä pujottelematta. Myös A:n alastulosta koira päätti, koska lähdetään. Mutta en nyt halua takertua näihin lapsellisuuksiin ja toteankin vain : tästä radasta ja treenistä jäi hyvä fiilis. Seuraavan kerran agilityä sitten Helsingissä. Tässä välissä Yarra ei agilityä enää treenaa.