Mutta onneksi myös 1 nolla! Eli tänään oli vuorossa 3 starttia Nokialla. 2 ekaa rataa agilityä ja vika hyppis. Päivän tulostavoite oli 1kpl nollia ja se täyttyi jo ekassa startissa. Ei se mitään kaunista katseltavaa ollut, 3:ssa kohdassa hidastin koiraa ja näin annoimme tasoitusta muille. Ensin valssasin liian hitaasti putkella ennen kulmahyppyjä ja koira oli hetken kateissa jossakin mun jalkojen takana. Sieltä se onneksi kuitenkin löytyi ja matka pääsi jatkumaan. Sen jälkeen heti himmailin väärässä kohdassa ennen puomia eikä Yello ensin uskaltanut sinne mennä. Onneksi sain korjattua suht nopsaan eikä kieltoa tullut. Vielä lopussa ennen pujottelua (suora sisäänmeno renkaalta) jäin liiaksi jälkeen ja Yello kääntyi osittain katsomaan, että mitä kuhnailen. Uudella käskyllä lähti pujottelemaan. Noi kun oltais saatu pois, varmasti niihin upposi 3-4 sekuntia, oltais oltu vähän korkeammalla sijoituksella kuin 8. Mutta aikamoinen paine tuosta nollasta purkautui pois. Radalla oli vaikeita kohtia, joissa meillä ei ollut pienintäkään vaikeutta. Yello-muru.

Sitten kohden seuraavaa agilityrataa. Tässä oli haastetta - ehtimisen kannalta ainakin. Ja sitten kävi kuten pelkäsin, alku meni ok, mutta sitten unohdin lähteä valssiin ennen puomia. Siinä samassa, kun tajusin, että ohjauspuoli puomille vaihtuu, hätiköin Yellon alas edelliseltä hypyltä ja rima kans. Ohjaussuunnitelman muutos kuitenkin onnistui ja puomita muurille - työntökin viittä vaille onnistui sujuvasti, pieni hetki meni, kun koira varmisti, että tätäkö tarkoitit. Vielä A:n jälkeinen takaakierrron rima tuli alas, kun jumitin koiran edessä. Jotta ohjaajan piikkin nämä virheet on tunnustettava tyystin, Koira pelas tosi hienosti!

Sitten hyppis, jossa pelkäsin erityisesti radan keskivaiheilla olevaa juoksuhässäkkää, jossa vauhtia olisi pitänyt riittää, ohjaajallakin. Vaan se haaste tällä(kin) radalla oli meille ne rimat. Se tais olla rima nro 3, joka tuli alas, kun käänsin koiraa liian aikaisin kohden putkea. Sekä heti putken jälkeinen rima (nro5), kun käänsin taas koiraa liian aikaisin kohden pujottelua. Tähän pikku huomautus, josta koirakin tuntui hämmästyvän. Sitten taas pujottelun jälkeinen takaakierto-rima alas, kun yritin ottaa vähän etumatkaa vauhtipätkää varten. Ja varmaan rimaharmituksesta tuli sen verran lisää aggrea ohjaukseen, että mä jopa EHDIN!! Loppuradalla ei enempää virheitä ja vauhtikin oli kohtuullinen. Muiden tuloksia en tiedä, mutta meidän aika omalla tasolla nopsakka tuosta välipuhuttelusta huolimatta. Todennäköisesti muutama sekunti toki hitaampi kuin monella muulla.

Kyllähän tuo rimasuma oikeesti harmittaa ja se, että en oikeasti monestikaan tiukassa paikassa ehdi. Mutta ohjauksellisestihan on paljonkin tehtävissä, jotta jatkossa rimat pysyisivät paremmin. Kannattanee miettiä vahvuuksia ja olla niistä iloinen ja toisaalta pohtia heikkouksien suhteen, mitä olisi tehtävissä. Paljon nopeammaksi mua ei saa, mutta jos vaikka koiran saisi taitavammaksi. Tosi nöyrä ja kuuliainen se ainakin on. Siihen kun olisi yhdistettävissä Yarran hyppytekniikka, jo vain nollia ropisisi. Mutta näillä mennään, nopea koira ja hidastuva ohjaaja!