Ja jottei päivä vielä olisi tässä, agitreenien päälle syöksyin suoraan vielä metsään hakureenien merkeissä. Onneksi oli vain kourallinen osallistujia, joten selvisimme nopeasti.

Morrikselle ensin, 2 maalimiestä. Tallattu alue oli aika lyhyt, ehkä noin 130 metriä. Maalimiehet menivät valmiiksi molemmille puolille, noin 30 metriä takakulmista. Otin alueen eri suuntaan kuin muut, eli kävelimme koiran kanssa keskilinjan lopusta alkuun. Tarkoitus oli antaa koiran tehdä työt, eli jos ei etene sikana, alkuun tulee sitten tyhjä. Siinä keskilinjaa tullessamme koira sai toiselta puolelta maalimiehen hajun nokkaansa. Lähetin ensin sille puolelle. Koira eteni kohden etukulmaa noin 30  metriä, josta lähti kohden maalimiestä, joka oli siis lähes 100 metrin päässä. Muuten ok, mutta olisi saanut edetä sinne etukulmaan asti:). Toinen puoli oli sitten maastoltaan laskeutuva, eli oli vaikeampi saada haju. Morris teki etukulman muuten hyvin, mutta kun ei löytänyt sieltä maalimiestä, ehti palata hieman takaisinpäin aluetta. Tuli kyllä heti kutsuttaessa. Lähetin uudestaan läheltä kohtaa, jossa oletin maalimiehen jo olevan. Vaan ei vielä siinä ollutkaan, vaan tuli toinenkin tyhjä perään, tällä kertaa laatikkona. Hyvä, hyvä. Sitten kolmas lähetys taas vähän matkan päästä ja nyt löytyi. Koiran motivaatio pysyi koko ajan korkeana.

Sitten oli Yarran vuoro, tarkoitus oli ottaa 3 näyttäytyvää maalimiestä. Eka ja toka hyvin, koira näki maalimiehet ja eteni rivakasti ja tarmokkaasti. Haukutkin ok. Sitten se kolmas maalimies. Olin sittenkin valinnut väärän maastonkohdan huomioonottaen koiran pienen koon. Se ei nähnyt maalimiestä... Olin tulkitsevinani koirasta, että ei näe, mutta muut olivat sitä mieltä, että näki. Lähetys; eteni noin 40 metriin ja lähti epävarmana kaartamaan taaksepäin aluetta. Otin uudestaan luo ja uusi näyttäytyminen + lähetys. Ei ollut vieläkään nähnyt. Teki samanlaisen kaarroksen aluetta taaksepäin..... ja meni ison puun juurelle ja alkoi haukkua..... Metsästä ei ole takaisin tuleminen, jos ei ole ensin haukkunut. Sehän on se hakukoiran homma se! Voi pientä epävarmaa kelpietä! Tämä ainakin osoitti sen, että valmiisiin maalimiehiin ei ole kiire tai ainakin pitäisi olla tuulinen päivä ja maalimiehet tuulen puolelle. Otin koiran (hermostumatta) vielä takaisin ja kolmas näyttäytyminen siten, että koira oli sylissäni. Näki, juoksi, haukkui. Onneksi oli vielä yksi rasia ja otettiin sitten se neljäskin maalimies. Hyvin näkyvässä paikassa.