Lauantaina oltiin Liedossa agikarsinnoissa 2:n radan verran. Sunnuntaille siirryttiin sitten jo katsomon puolelle, kuten tiesinkin etukäteen. Hyppiksellä 1 virhe, agiradalla 2 virhettä. Molemmilla radoilla myös reipas ihanneajan ylitys. Kaikki virheet olivat kieltoja. Ja ohjaajan aiheuttamia, kuinkas muuten. Hyppiksellä Yarra oli vaisu, kaiketi lähinnä lämmön vuoksi. Se oli aivan kuumissaan. Ratojen välissä käytin sitä uimassa, joten koira oli kuin uusi agiradalla. Sen se kulki ihan mainiosti, harmi sitten ne kiellot.

Hyppis oli ihan mukava rata, vaikka vaikeaksi kaiketi tiesivät. Siellä lopussa oli kyllä aikamoinen putkiansa, mutta ei kuitenkaan mahdoton sellainen. Alussa oli suora, jonne Yarra lähti niin hitaalla, että esteelle nro 4, jossa ekan kerran oli käännös, sain melkein kiellon aikaiseksi. Olin niin ajoissa ohjaamassa käännöstä.... Ohjasin tuon kohdan eri puolelta kuin suurin osa ohjaajista. Mun suunnitelman kulminaatiopiste oli just tuo käännöshyppy. Siinä Yarran piti vähän irrota käännökseen ja varsinkin sitä seuraavalle esteelle, suoralle putkelle. Muuten ei olis mahiksia ehtiä suoran putken jälkeiselle esteelle, eli takaakiertohypylle. Mutta kun koira oli niiin vaisu, että vauhti oli ihmeen hidas, onnistuin sitten söheltämään koko paketin siinä. Ei irronnut hypylle (korjaus), sain saatella putkellekin liian pitkälle ja näinollen olin sitten myöhässä takaakierrossa. Ilmeisesti siihen se kielto oli annettu, vaikka tuo putkea edeltänytkin hyppy oli siinä ja tässä. Takaakierrolta jatkettiin muutama este ihan ok, kunnes vaikeassa käännöksessä tein sylkkäriä ja käskytin sen verran huonosti, että jälleen "melkein-kielto". Joo, loppu meni sitten siinä ja tässä, tuossa tärppikohdassa oli vähän jännitystä, mutta lopulta ei siihen virhettä, vain pientä epävarmuutta. Eli ei oikein vakuuttava ollut tämä:(.

Koira väliajalla uimaan ja häkki hyvään varjopaikkaan. Tästä sitten rataantutustumiseen. Rata oli jos ei nyt helppo, niin helpompi kuin hyppis. Oikestaan ainoa paikka, jota pelkään, on puomi. Siis vain se kontaktipinta x 2. Radalle lähdössä kun olen jo sitä mieltä, että ei mitään mahiksia. Se hyppis oli meidän mahis ja onnistuin sen tärvelemään. Eli näinollen jännityskin on vähäistä agiradalla. Sehän merkkaa siis sitä, että lataus ei ole täydellinen. Hmmm. Alku lähtee pyörimään ihan mallikkaasti, hyppyjä mennään. Vika hyppy ennen pujottelua mennään sylkkärillä, ja mitä tekee ohjaaja? Pitää koiraa vain "kii", eikä muista antaa suorituslupaa/käskyä hypylle. Kielto. Voihan voimasana. Pujottelussa painetaan tuhatta ja sataa ja alan kuitenkin päästä suurkisan fiilikseen. En edes tarkista, tekeekö koira puhdasta pujottelusuoritusta, kun olen pitkällä vedättämässä. Käsky muurille, eikä vihellystä kuulu; kaikki kepit siis kierretty. Mieletöntä tykitystä A - hyppy - ylimääräinen kaarros, jonka saan paikattua - pituus - putki - kulmaus renkaalle - u-käännös hypylle. Upeaa. Sitten se tapahtuu. Tullaan puomille ja TÄYDELLINEN ylösmenokontakti. Koira jää odottamaan estekäskyä, odottaa edelleen, odottaa, sitä ei siis koskaan tule ajoissa, ja koira pois estelltä. Toinen kielto. Eli ryssin just sen, mitä jämäsinkin ja menin pilaamaan hienon radan ( miinus se sylkkärijähmettyminen). Lopun okseri, käännös keinulle ja pussin kautta maaliin. Että jäi vaisu olo tuosta radasta. Se sujui aggrella ja tuntui TIIMItyöskentelyltä. Mutta mutta, "nukahdin" 2 eri kertaa ja  virhe tuli heti. Mulle on edelleenkin vaikeata pystyä ehjään ratasuoritukseen KOKONAISEN radan verran. Näissäkään karkeloissa se ei vielä onnistunut.

Huiput tykittivät kuitenkin sellaisia suorituksia, jotka olivat valovuoden päässä meidän osaamistasosta. Toisaalta niitä on kiva seurata, mutta toisaalta se on hyvin masentavaa. Tulee hinku treenata, mutta toisaalta pieni epäilyksen ääni sanoo, että tuskin me juurikaan tuota tasoa pystymme lähestymään. Mutta yritetään nyt sitten omalla tasollamme ainakin nykäyksen eteenpäin, kiitos. Jos vain saisimme olla terveinä ja ehjinä koiran/koirien kanssa. Yarran kanssa olis kiva ja miksei Yellonkin  edes kerran pystyä ehjään ratasuoritukseen. Eli sitä "unelmasuoritusta" odotellessa, edelleenkin!