Tampereen iltakisat Yarran kans: mä en osaa en osaa yhtään mitään. Siirryn harrastamaan vaikkapa pitsinnypläystä (tosin en osaa sitäkään).

Tulokset hyl ja hyl.

Ensin hyppyrata. Kiva, melko helppokin, ja saisi testata koiran irtomista. Irtoamiskohdat lähinnä putkiin, mutta myös kerran pituus -> hyppy -> kääntö putkeen. Enhän mitenkään voisi pysyä koiran vauhdissa pituuden jälkeiselle hypylle. Ja tehtiin hiiiiieno mahtava, ehkä paraskin ratamme tähän asti. Vaan ne 2 viimeistä estettä unohdin ohjata eli koira tulee mun takaa suora putki -> hyppy -> 90 asteen käännös rengas ja hyppy. Rataantutustumisessa mietin, että tuossa pitää jarruttaa, kun rengas vielä käännöksen jälkeen (eikä esim hyppy). Ja vieläpä se Tamskin näkymätön rengas. Riemuitsen vaan liian aikaisin mielettömästä radasta ja unohdan siis unohdan jarruttaa koiraa, joka tule noin miljoonaa. Renkaan ohi takana siintävään putkeen. Hämäläinen ei ehdi (taaskaan, tuli vähän mieleen se Jyväskylän hyppiksen loppukohta, 2.viimeisestä hypystä ohi...) reagoida ja kuono käy putkessa. Se siitä nollasta.

Agilityrata alkoi hyppy - rengas - hyppy -puomi (puomin alla putki). Kuten arvata saattoi, hylkyjä tuolla radalla tuli tuohon kohtaan aimo tukku. En nähnyt ihan kaikkia suorituksia, mutta Yarra taisi tehdä ihan omanlaisensa hylyn. Eli sain koiran puomille, ylösmenokontaktille. Käskytin koiraa ja samalla lähdin liikkeelle (jouduin tietysti väistämään sitä pirun putkenpäätä). Koirapa lähti mun liikkeeseen mukaan ja pois sieltä puomilta ja putkeen. EI voi olla totta. Nopealla reagoinnilla olisin saanut vielä pelastettua, ainakin takaisin sinne puomille kielto-vitosella. Mutta eihän reaktioaikaa ole tarpeeksi...Kiepautan koiran putkesta siihen puomille (aikas hyvät ja nopeat kontaktit, tottakai, kun hylly on alla). Ohjailen radan sitten loppuunkin, jotenkin. Toinenkin väärälle esteelle karkaaminen tulee, mutta eipä siinä enää paljon ohjattukaan. Pää ei näemmä kestä. Hyppiksellä en pahemmin jännittänyt, fiilis oli tosi kiva (ainakin sen 30 sek ennen väärää rataa). Agiradalla taisin luovuttaa ennen suoritusta. Millähän noi hermot sais kuntoon? Ei se riitä, että treeneissä menee taas vaihteeksi hyvin. Pitäis noi kisatkin jo ruveta onnistumaan paremmalla prosentilla. No, ensi viikolla sitten uusiksi, pari agirataa Forssan ilta(vai pitäisikö sanoa yö-) kisoissa. Eiköhän sinne lähdetä, vaikka nyt harmittaa ja lujaa.