Ennen Yarran treenien alkua ehdin ottaa Yellon kanssa pikaisesti jotakin.

Ensin pujottelua, edelleen 3 verkkoa jättäen 4 keppiväliä vapaaksi. Meni aika hienosti. Aloin jopa miettiä, uskaltaisikohan ensi kerralla poistaa sen viimeisenkin verkon siitä välistä ja jättää siis vain yhdet molempiin päihin?!? (Rohkea rokan syö ja ainahan voi palata taas askelen taaksepäin..... katsotaan, kestääkö kantti:). Yellon pujottelutekniikka on edistynyt viimeaikaisissa treeneissä aika huimaavasti. Toki on vieläkin tosi tarkkaa miten sijoitun ja miten liikun. Mutta ei se ihmekään, tätä estettä on treenattu jotakuinkin 2 kuukautta + ne muutamat kerrat Nokian hallilla talvella. Talvitreenithän loppui siihen (pujottelun osalta), kun Yello kuumentui liikaa. Nythän olen yrittänyt keskittyä siihen, että tehtäisiin rauhassa. Ensin varmuus ja tekniikka, raivoa saadaan kyllä myöhemmin lisättyä:). Sitten sain kuin sainkin raahattua puomin osat esiin (kovan työn takana se olikin, kun kevyimmät osat olivat pinon alimmaisena, kuinkas muuten....) pöydälle. Otettiin muutama toisto siinä ja A:lla myös.

Yarran treenit alkoivat tässä välissä, mutta koska ehdin kantaa muutaman esteen vapaaharjoittelukentän puolelle, uskalsin mennä Yarran treenien lomassa ottamaan sinne Yellon kanssa pätkän. Harmi, kun ne vanhat pienet siivekkeet ovat sellaiset, että rimoja ei saa 50:een cm:iin, joten rimat oli 55 cm. Tehtiin pikku pätkä, jossa oli ensin 2 hyppyä suoraan, putken pään ohitus ja takaisin aloitushypylle. Hivenen jännitin koiran karkaamista, joten jarruttelin liikaa (maalihyppy toiselle kenttäpuoliskolle päin, ja siellä oli koira tekemässä) ja vimppa rima alas. Jotenkin Yellolle on ilmeisesti viime aikoina kuitenkin "kolahtanut" agility tai lelulla repiminen, jolloin se karkaaminenkin tuntuu onneksi tulevan entistä epätodennäköisemmäksi. Hyvä niin! Sitten muutin rataa pidemmäksi. 2 hyppyä suoraan, putken pään ohitus ja sylkkärillä siihen toiseen päähän putkea, leikkaus ja putkesta vaikeisiin hyppykulmiin 2 hyppyä. Näissä oli vähän vaikeuksia rimojen kanssa. Itsekin kyllä hätäilin, joten en mene koiraa syyttämään tai niitä "korkeita" rimoja. Kun jätin putkella leikkauksen pois, otin hypyt toiselta ohjaupuolelta ja unohdin stressata koiran karkaamista, saatiin kaikki osaset onnistumaan. Lopuksi rengasta ja pussia. Yarran kenttäpuoliskolla päästiin sitten vihdoin ja viimein ottamaan pari toistoa KOKONAISELLA puomilla, kun sain varmistavan avustajan toiselle puolelle. Eka toisto vähän varovainen, mutta toisella mulla tulikin sitten jo kiire siellä hihnan perässä..... Tästä se alkaa muotoutua ja parin-kolmen viikon päästä aloitammekin sitten varmasti jo keinunkin opettelun. Suurinpiirtein kaikki muut esteet alkaakin jo olla hallinnassa -  tai siis tarkennus - opittuna. Hallintaa on ja ei ole.....

Yarran treeneissä tehtiin aika pitkää rataa. Kukin koira kävi kentällä 2 kertaa ja sai tehdä kokonaisena, pätkinä, kuinka vaan, valinnan mukaan. Tein (tai paremminkin yritin tehdä) ensin kokonaisena. Varoin kuitenkin kipeää polveni ilmeisesti liikaa, koska koirakin meni epävarmaksi eikä irronnutkaan toivotulla tavalla. Mutta rata meni kutakuinkin jotenkin näin: alussa oli 4 tanskalaistyyppisesti (eivät suorassa rivissä) aseteltua hyppyä, mentiin sik-sakkina. Siitä 2 putken kautta puomille, josta "mersunmerkin" muotoon aseteltuihin hypyihin. Merkistä ulos ja u-käännös (jälkimmäinen hyppy oli aika lailla taaempana eli tuli takaakierto). Renkaan kautta taas putkiin ja puomille. Puomilta 2 hyppyä suoraan, 180 asteen käännös ja takaisin hypylle, vielä 1 putki ja maalihyppy. Ekassa yrityksessä alku meni vähän kököksi (ensin virhe, ja korjatulla kerralla kaarta ylivarmistamisesta). Jatkoin kuitenkin matkaa ja selvittiin suht ok, kunnes takaakierrossa yritin laiskotella liikaa, eikä Yarra irronnut. Taas korjattiin ja seuraava kökkö olikin sitten, kun tultiin uudestaan puomilta hypyille, niin sen 180 asteen käännöksen jälkeen. Luulin koiran sihtaavan viimeisen hypyn (viimeisen ennen putkea) jälkeen puomille, joten varmistin sen varmuuden vuoksi ohi koko hypystä (joo, enpä sitten tarkistanut linjaa, joka veikin suoraan "ei mihinkään", joten olisihan se hyppy pitänyt varmistaa). Tästä sitten hiottiin eri pätkiä vähän heti perään ja osa tokalla kierroksella. Sinne takaakiertoon tehtiin eri vaihtoehtoja. "Mersunmerkillä" yritettiin tehdä sitä "koira etenee eri suuntaan kuin ohjaaja", mikä on (yksi) meidän heikkous. Aluksi en uskaltanut paljon liikkua eri suuntaan, mutta ilmeisesti jollakin toistolla vähän enemmän. Vielä tuohon lopun hypyn ohitukseen katsottiin uusintaa (joo, uusittiin myös se ohitus:) ja saatiin menemään. Myös se aloitus tehtiin uudestaan ja nyt menikin ihanteellisilla kaarroksilla.

Puomin alastulokontaktia pohdittiin. On mennyt mielestäni vähän epävarmaksi kisoissa. Sovittiin, että lähden opettamaan kontaktit itsenäisiksi. Enhän kisoissakaan oletusarvoisesti ehdi koiran kanssa yhtäaikaa kontaktille. Varsinkaan puomilla. A:lla ja keinulla sentään on joitakin mahiksia:).