Yarra jälleen treenaamassa, tosin otimme aika kevyesti, tässä kun on tätä treeniä viime aikoina piisannut.... Mutta toisaalta ei myöskään tarvinnut hioa ja uusia, kun treenirata meni aika kivasti. Ei nyt tokikaan ilman kömmähdyksiä, mutta ihan tyytyväinen koiraan voipi olla.

Tehtiin vain 1 rata, tokalla kierroksella sai tehdä vapaavalintaista juttua, samaa rataa, kohtia siitä tai ihan mitä vaan. Tosin siihen tokaan kierrokseen ei paljon jäänyt aikaa. Mikä ei meitä haitannut, kun emme pitkää kaavaa tällä kertaa kaivanneet. Nop, sitten radalle: Hyppy, toka takaakiertona (ohjasin tokan hypyn takaa), siitä hyppy ja avokulma kepeille. Keppien päässä oli tosi lähellä putkensuu, johon ei tietenkään menty (matkaakin oli liian vähän, ehkä n. 2-3m), vaan lähetettiin koira putken kauempaan päähän. Tästä 2 hyppyä viistosti oikealle suorahkoon, siitä suora putki ja u-käännöshypyt. Sieltä tultiin puomille, josta tiukkaan 3 hypyn vääntöön ensin vasemmalle, siitä tiukasti melkein täyskäännös, viimeinen takaakiertona ennen pussia. Sieltä pussiin ja 1 hyppy, 180 asteen käännös A-esteelle ja loppu"suora" 2 hyppyä viistosti oikealle. Tehtiin ratavirheistä puhdas kierros ekalla yrittämällä, mutta rata jakautui ikäänkuin kahteen osioon; ennen puomia oli "lähes täydellistä ohjausta" ja  puomilla ohjaaja "nukahti" ja jatko meni rämpimiseksi. Vaarallisia nuo kontaktit:).

Alussa siis ohjasin tokan hypyn sieltä takaa, poimin koiran "takaa"-käskyllä kiertämään ja lähetys 3-hypylle, koira avokulmaan kepeille (tässä tuli  musta hivenen lisäkaarrosta, mistä annettakoon pieni  miinus), ohjauspuolen vaihto ja vedätys peittämään putken väärä pää. Lähetys putkeen ja pieni odotus ennen hyppyjä, jotta koira ei mene ekasta ohi. Sitten vaan hana auki, suht hyvin ehdin u-käännöshypyille. Harkitsin vastaanottovalssia jälkimmäiselle, mutta otin kuitenkin varman päälle ja lähetin puomille ja leikkasin siinä ohjauspuolen. Tähän asti homma kasassa enemmän kuin hyvin:). Puomin alastuloon pysähdys ja palkkaus. Liikkeelle lähtiessäni näytin Yarralle huonosti käännöksen vasemmalle hypylle ja se luuli, että mennään edessä näkyvään putkeen. Tästä vähän ylimääräistä kaarretta. Hypyltä toiselle ja nyt bongasi edestä pussia, johon ei vielä, vaan ensin se takaakierto. Taas sitä kaarrosta, mutta puhtaasti ratavirheiden osalta. Takaakierrossa painostin koiraa; kädet ja yläkroppa + äänikäsky kertoi hyppyä, jalat veivät jo kohden pussia. Tätä meidän pitäisi enemmänkin treenata ja siedättää. Koira hivenen hämmästyi ohjeiden paljoudesta, mutta sitten kannustettuna hyppy onnistui ja jatkettiin pussille tosi niukalla linjalla. Hypylle persjättö (huono idea, kun siinä vieressä oli se hyppy, jota ei menty), koira tuli kyllä välistä ok, mutta jäin tuijottamaan, mistä tulee ja olin sen seuraavan esteen eli A:n edessä. Koira kuitenkin luovi tiensä sinne ja päästiin jatkamaan loppusuorakin:). Persjättö jätettiin siitä A:n edestä pois, vaan vaihdoin sen ohjauspuolen A:n jälkeisellä hypyllä, jolloin suoritus oli paljon sujuvampi.

Puomin jälkeistä kuviota hiottiin sekä tuohon lopuksi, että tokalla kierroksella. Puomin jälkeen ohjaava käsi vasen ja peruuttaen, jotta koira jättäisi hypyn jälkeisen kaarroksen mahdollisimman niukaksi. Sitten ei ollut kiire rynnätä eteenpäin (jotta tokan hypyn jälkeinen kaari saatiin pois), vaan kädet alhaalla (jotta ei lähde lukemaan tokahyppyä takaakierroksi) -> lähetys hypylle ja takaakiertoon. Ja siinä se jatko; kädet vie hypyn, jalat kertoo jo pussia seuraavaksi suunnaksi. Kyllä ne onnistui ja hyvinkin, kun muutama kerta mentiin. Tokalla kiepillä otin vielä sitä alkupätkää ekaan putkeen asti. Ensin sössin sen avokulman, kun en malttanut vetää koiraa (meni 2-väliin), mutta kun oli maltti mukana, taisi jäädä se ylimääräinen metrin kaarikin pois.

Hallinnassa häiriössä! Yello otti välissä vapaaharjoittelupuolella pari pikapätkää. Lainasin vetolelua, kun autostakin oli hävinnyt se varakappale johonkin, eikä treenikassissakaan ollut. Tehtiin ekaksi paria hyppyä. Sitten valssiharjoitus 3 hypyllä ja lopuksi hyppy - > putkeenlähetys ja hypyillä valssauskääntö. Vika oli haastava sen takia, kun putkeen piti mennä kohden viereistä kenttää, jossa oli koira menossa. Ohjaus meni kököksi, mutta mikä tärkeintä: koira pysyi kuin pysyikin hallinnassa ja leikki mun kaa lelulla pätkien päätteeksi ihan innoissaan.