Otin Yellon tänään mukaan ryhmäni treeneihin. Huomenaamunahan ne omat treenit pitäisi olla, mutta Tamskin kisojen takia jätän ne molemmilla väliin. Yarra siis vain starttaa huomenna. Harmi, kun ei ykköisille ollut hyppistä.... Tänään meni aika mainiosti, ei virheittä selvitty koko urakasta, mutta tosi hyvä mieli jäi näistä karkeloista. JA taisin saada vähän ahaa-elämystä ainakin A-esteen suhteen. (Tai sitten se on vain selitys nro 331 tai jotakin.... sama se, jos tulee vähän valaistusta ongelmiin).

Ensin mentiin sinisten numeroiden osoittama pätkä. Alussa sain kuin sainkin Yellon ohjattua putkeen... (siihen päähän, missä on nro 10). Tosi hienosti irtosi ja ihan oli mun rintamasuunnan "vika". Muut kuviot ennen pujottelua meni ihan hyvin, paitsi tuo A-esteen pihulainen. U-käännökselle vastaanottovalssi, A:lta hyppy-putki-hyppy vain lähettelemällä. Mutta tein sitten päätelmän; Yello ei yksinkertaisesti osaa/pysty/kykene vauhdista ottamaan paikkaa siinä alastulossa. Joo, on kriteerikin hukassa, mutta tämä vauhti-aspekti täytyy ottaa huomioon. Onhan se nyt tyystin eri asia tehdä yksittäiseste, kuin tulla ultimatetäyskiituri-laukkaa esteelle - ja tehdä siitä sitten pysäytys. Nih. Eli vauhtia pois ennen A-estettä, siinä resepti äkkiä ja nyt. Vauhti pikkuhiljaa, ei kertarysäyksellä. Ja sitten kumma juttu - pujotteluun putkesta, väärä sisäänmenopuoli!! Eli koira tulee mutkaputkesta ja jatkaa kaarta. Ei siis pystynyt itse korjaamaan tuota linjaa! Olipas muuten mielenkiintoista. Yksikään suorittavista koirista ei saanut eka otolla virheetöntä sisäänmenoa aikaiseksi. Tätä täytyy muistaa treenata myöhemminkin. Sivusuuntaetäisyyden kasvattamisen pujottelun lopussa Yello kesti hyvin tekemättä virheitä.

Sitten jatkettiin vihreiden ympyröityjen numeroiden osoittama pätkä. Yhtä hyppyä ja muuria hivenen siirrettiin, merkattu vihreällä. Eka yrittämällä onnistun sössimään Yellon tokaväliin kepeillä (hyvä minä, not). Kävelen uudestaan alkuun ja uusi aloitus - PUHDAS RATA, 16 estettä ja kaikki virheettömästi. Tällaisten hetkien takia tätä jaksaa tehdä. Upeaa, mahtavaa, fiilis oli kuin voittajalla. Eli rata meni näin: vein tarkasti avokulmaan, osui ja upposi, vedätin hivenen loppuun ja putken väärän pään ohitus hienosti. Tästä hypyt 5-6 suoraan, välistävetoon sylkkäri, putkelle myös (tuplasylkkäri), tähän väliin ehdin TUULETTAA, kääntö A-lle, hidastus ennen estettä, upea kontakti. Puolenvaihto koiran edestä (koira siis odotti kontaktilla), hypyltä lähetys putkeen. Loppusuoralle tultiin koira oikealla puolellani ja maalissa en tahtonut millään uskoa suorituksen puhtauteen. Mutta ei edes yhtään rimaa ollut maassa ja kaikki vakuuttivat koiran menneen oikean radan. Eli siinä se. Toistimme vain alun pujotteluunsyötön ja loppusuoran toiselta ohjauspuolelta. Sylkkärikohtaa en suin surminkaan halunnut testata : vahinko se varmastikin oli, Jelloseni.