Pitkästä aikaa ponkaisimme kelpukoiden kanssa treenaamaan agia. Täysillä ei vieläkään uskalla eikä pysty tekemään, mutta ehkä tämä tästä vielä joskus iloksi muuttuu(?). Toivotaan näin.

Yello aloitti jälleen ekassa ryhmässä. Ensin tehtiin vähän eri versioita 3:n viuhkahypyn ja 1:n putken  "radalla". Normaali eteneminen viuhkassa meni kuin vanhalta tekijältä, sylkkärit sen sijaan olivat huomattavasti vaikeaselkoisempia. Saatiin niihinkin jokin järki ja yksi toisto (jossa 2 sylkkäriä) meni jo hienosti! ( Ne 12 muuta toistoa sitten ei, mutta ei puhuta niistä nyt...). Ennen ekan vuoron päättymistä vähän pujottelua avokulmaan.

Toisella hukilla Yello keskittyi erityisesti A-esteeseen ja pujotteluun. Lopussa tehtiin myös pieni leikkaus-treeni. A-este menikin tänään yllättävän hyvin, vauhdista ja ilman vauhtia, jee! Keppien avokulman kanssa vähän takuttiin, kun en uskaltanut juosta täysiä auttamaan koiraa ja kulma oli tosi vaikea. Pujotteluun tein myös hieman sivusuunta-etäisyyksiä ja vedätystä. Ekassa leikkaus-treenissä (leikkaus hypyllä ennen putkea) Yello  "valitsi" väärän pään putkesta, mutta tokalla sekin korjaantui. Pääasia, että koira sai jotakin tekemistä ja hyvä mieli säilyi koko treenien ajan.

Yarran kanssa jatkettiin tästä. Kun en pysty täysillä viemään.... treenistäkään ei saa kaikkea irti. Noh, Yarralla oli ainakin hauskaa, se tuli enemmän kuin selväksi. Radat olivat taas totuttuun tapaan tosi kivoja ja haasteellisia. Voi, jospa olisin ollut kunnossa... Radalla oli mm. 2 suorahkoa putkea puomin alla, joita mentiin jossakin vaiheessa siten, että koira meni yhtä putkea poispäin ohjaajasta ja palasi toista sitten taas kohden ohjaajaa. Ekalla pätkällä oli hyvät ja tiukat kääntymiset esteen jälkeen kova sana. Alkusuoran jälkeen käännyttiin jyrkästi keinulle ohi kaikenlaisten houkuttelevien esteiden. Tässä ei ongelmia meillä. A:n jälkeen lähetin koiran itsenäisesti suljettuun pujottelukulmaan yrittäen saada etumatkaa kohta seuraavaan käännökseen. Se tapahtui (puomin ali menevän) suorahkon putken jälkeen olevan hypyn päällä. Siitä käännyttiin jyrkästi oikealle pituudelle. Hypylle piti leikata, muuta mahista ei ollut. Tähän jouduttiin vähän aikaa kokeilemaan eri vaihtoehtoja. Mutta ihan sujuvasti en saanut menemään, kun esteitä oli siroteltu juuri ihanteellisimmalle ohjaajan linjalle:). Mutta putket oli (vielä) tällä radalla hallussa.

Toisella pätkällä Yarra juoksi puomia koko rahan edestä! Tässä varoin jalkaa vielä enemmän ja se kostautui tukkuna virheitä radalla. Mutta Yarraa se ei haitannut, sillä oli vauhti päällä. Kaikenlaista häröä tapahtui, mm. takaakierrossa koira lähti ihan omalle kiertoradalleen... Mutta suurimmaksi ongelmaksi tällä radalla osoittautui pujottelusta putkeen meno. Tultiin pujottelun päästä (valssasin), tarkoitus oli mennä taas sinne (toiseen)suorahkoon putkeen puomin alle ja sieltä jyrkästi kääntyen puomille. Ja Yarra joka toistolla puomilla..... Mutta hei, kontaktit oli tosi hienoja ja usein sitäpaitsi itsenäisiä!! Kaikesta huolimatta nämä olivat sellaiset hyvän mielen treenit.