Starttiviivalle päästiin kuin päästiinkin. Siinä ne tärkeimmät uutiset tältä päivältä sitten olikin. Maaliinkin päästiin ihan joka radalla, vain ne tulokset jäi uupumaan. Eli vain ja ainoastaan puutavaraa kotiinviemisiksi näistä Liedon geimeistä meille.

Ensin agilityrata. Tuomarina ollut E.Muotka kuulemma harrastaa paljon vaikeita hyppylinjoja ja niitähän tänään riitti! Ei siinä mitään, tykkäsin ihan kaikista radoista, vaikka kaikki hyppykuviot(kaan) eivät menneet ns. putkeen. Tämä eka oli mun mielestä päivän helpoin vaihtoehto, mutta emme vain onnistuneet. Kuten ei moni muukaan, maxeissa 1 nolla. Onnistuin joten kuten hyppykuviossa 1-4, vaikkakin hakemista oli. Hypylle 5 ei sitten enää kantti riittänyt ja veto sylkkäriin jäi vajaaksi ja kielto. Pari estettä eteenpäin ja sitten onnistun toheloimaan kepeille kiellon. JA sitten meneekin pujottelu ihan atomeiksi! Meidän vahva este on kaikkea muuta kuin vahvaa menoa. Muutama korjausyritys ja Yello kyllästyy ohjaajan sössimisiin ja poistuu... putkeen. Hylly siitä. Ei muuten pujotellut millään yrityksellä loppuun asti. Tämä oli hyvä muistutus siitä, että mitään ei pitäisi ottaa itsestäänselvyytenä. Sama vanha ohje pätee; ohjaa, älä oleta. Jotakin hyvääkin tähän rataan; esteet 9-20 menee sitten jo vallan mainiosti. Niistä jää hyvä fiilis päälle. A ja puomi täydelliset. Jippii!

Toka agilityrata. Alku menee lupaavasti, vaikea hyppykuvio sujuu. Puomi ok, pientä kauneusvirhettä; ylösmenolta varastaa hieman ennen mun lupaa, mutta luultavasti liikahdan eteenpäin ennen käskyä, alastulossa joudun antamaan toisen käskyn. Puomin jälkeen on hyppy-> putki ja vieressä tärppihyppy. Yliohjaan pois tärpiltä ja saan Yellon väärään päähän putkea. Se siitä tuloksesta sitten! Takasuoran saan tehtyä hienosti, tässä monilla vaikeuksia. Takasuoralla on pussi -> hyppy -> käännös pituudelle -> suora vienti pujotteluun, mutta A vieressä houkuttamassa koiria. Otan rohkeasti etumatkaa ja vekkaan sieltä edestä Yelloa ennen pituutta ja hienosti kepeille. Vaan sitten taas.... jättää 2 viimeistä pujottelematta! Ärtymys maximus. Lopussa hieno A, mutta sitten putkesta miljoonaa vedättämään renkaalle ja hyppy kehikosta. Loppuhypyt, joissa monilla oli vaikeuksia, onnistuu meiltä. Tältä radalta maxeille 2 nollaa.

Vikana hyppis. Homma karkaa käsistä jo esteillä nro 2 ja 3. Yello ei tottele kummallakaan "hyppää lyhyesti"-käskyä ja siitä seurauksena hypystä 4 ohi. Kyllä vain, kinkkiset hyppykuviot jatkuivat. Muutaman esteen verran menee vähän paremmin (mm. hieno avokulma kepeille ja nyt mennään loppuun asti, tosin tämä oli ainoa rata, jossa pääsi kunnolla vedättämään kepeillä). Radan takaosassa sitten tippuu pari rimaa, en oikein osaa sanoa miksi. Joko niitä ohjausvirheitä tai koira väsyi. Tuloksessa ollaan kiinni viimeiselle esteelle asti. Vekkaan Yelloa "tule"-käskyllä ja annan vahingossa toisen samanlaisen käskyn, kun piti jo antaa hyppylupa. Yello tottelee ihan siitä hypyn vierestä ja lähtee tulemaan mua kohden. Takapää osuu siivekkeeseen ja rima tulee alas. Eli estettä ei voi enää suorittaa, hylly tästäkin radasta näin ansaittu. Niistä koirakoista mitkä mä näen radalla oikein kukaan ei tee tosi sujuvaa suoritusta, nollia kuitenkin "tuomitaan" jokusista melkein-kielloista huolimatta maxeissa 3 kpl.

Lopputulemaa: kisatauko on ollut pitkä, samoin Yellon sairasloma. Tiesin, että lähdimme liian nopeasti suurinpiirtein ilman treeniä kisaamaan. Mutta nyt menee useampi viikko ennen kuin on sopivia kisoja, siksi lähdimme. Niin kisa-kuin treenituntumakin on heikko tällä hetkellä. Tosin viimeiset treenit - ne parit - ovat menneet hyvin. Uskoisin, että tiukan treenikuurin jälkeen voi jo odotella niitä tuloksiakin ja sitä, että myös kisoissa menisi hyvin. Ei näistä parane masentua. Koira olis toiminut, jos mä vain olisin antanut sen rauhassa tehdä sen, mitä se osaa!