Käytiin eilen Yellon kanssa hallilla aikomuksena treenata tokoa.... vaan kuinkas sitten kävikään....

Sinne oli joku jättänyt pujotteluun apukuja-verkot paikoilleen. Ja niitähän ei periaatteessa saa lainata, etteivät väänny käsitellessä. Mutta kun ne olivat paikoillaan, houkutus oli LIIAN suuri. (Onneksi en tullut Yarran kanssa treenaamaan, olisi harmittanut niitä irrotella!). Näytin Yellolle 2-3 krt makupalan kanssa sen kujan. Ja sitten koira jo pujottelikin. Tai siis meni sitä kujaa. Lujaa. Vieläkin lujempaa. No, joo, kyllä se jokusen kerran sieltä loikkasi verkon yli, mutta vain jos mä jäin jälkeen sen vauhdista. Vauhti oli siis mieletön. Huumaavan hetken elin illuusiossa, että Yello osaisi pujotella. Oli se vaan niin ihanaa!

Toistoja tuli tehtyä useita, varmaan ihan liikaa. Makupalatkin loppuivat (niitä ei ollut kovin paljon mukana). Otin lelun esiin, että olis koiralle antaa jotakin palkkaa. Yello meni aivan hurmiossa ja kiihtyi ennennäkemättömällä tavalla tekemisestä. Se repi ja repi sitä lelua mun kanssa. Oli aivan vauhti päällä, eikä olis malttanut millään lopettaa. Kun mä vihdoin päätin lopettaa, Yello vielä kerran karkasi pujottelemaan.

Jep, tuskin se osaisi yhtäkään väliä ilman apukujaa mennä, mutta oli se innoissaan! Toivottavasti voin joskus vielä lainata näitä apujuttuja tai sitten hommaan sellaiset itse. Pitäisköhän Yellolle kokeilla tätä opetustyyliä pujotteluun ihan tosissaan?

Jaa, mitään tokoa ei sitten muuten otettu, makupalat kun loppui ja koira oli aivan kuumissaan leluleikkien jälkeen. Mutta ei se harmittamaan jäänyt se:). Ehtiihän sitä "tylsempiä" juttuja sitten myöhemmin!