En oikein tiedä, miten Yellon haukkua lähdettäis parantamaan ja rakentamaan siihen varmuutta. Tarttis varmaan tutustua viisaampien treeniajatuksiin. Harmi, kun meillä ei treeneissä ole koskaan paikalla oikeita asiantuntijoita.

Mutta molemmissa ilmaisutreeneissä sama tyyli. Molemmille puolille maalimies liikkuvana ja useampi haukutus per puoli. Ei mitään etsimisiä, vaan Yello sai nähdä, missä ukko on. Haukun aikana mä tein erilaisia juttuja, välillä menin maalimiehelle asti, välillä en ja välillä kiersin ympyrää tai lähdinkin pois. Kehuin aina muutaman kerran - kun Yello keskittyi maalimieheen, eikä haukkunut mulle. Annoin palkkausluvan käsimerkillä. Jälkimmäisissä treeneissä en muistanut tarkentaa, että maalimiehen kannattaa katsoa mua, jotta näkis, koska annan palkkausluvan. Ei aina kaikki tule mieleen....  Vähän niin kuin silloin, kun ohjeistin maalimiehiä, että ei saa uhata koiraa millään tavalla - enkä tajunnut erikseen mainita, että älä tuijota koiraa. Kai se olis ollut kuitenkin helpompaa, jos olisin antanut suullisen palkkausluvan. Tää on niin tätä. Eli se oli 6.haukutus ja Yello kyllästyi odottamaan palkkaa. Olisin vapauttanut aiemmin, mutta olin maalimiehen takana, kun haukku oli hyvä. Tehtiin sitten vielä 7., se meni hyvin.

Tää hakuilu ei ole viime aikoina mennyt oikeen putkeen. En ole ollut oikein tyytyväinen meidän suorituksiimme. Nyt varmaan talvi tekee sen verran tuloaan, että treenejä ei välttämättä enää ole ennen kevättä. Ainakaan kovin montaa kertaa. Ehkä on sitten hyvää aikaa miettiä, mikä meni hyvin ja missä on oikeasti parantamisen varaa. Mutta toivottavasti jotkut treenit välillä olis, pääsis vaikka Yarrakin joskus.