Turku 8.4.2007

....on päättynyt! Tänään Turussa se sitten tapahtui.

Eka rata oli melko helppo 2-luokan rata. Jännitin tosi paljon ennen suoritusta, mutta homma pysyi enemmän kuin hyvin kasassa. Oikeastaan vain puomin ja keinun suorituksissa oli toivomisen varaa. Puomin ylösmeno osui toki, mutta ei toivotulla tavalla. Keinulla käskytin tosi tiukasti tuon ylösmenon, joka onnistuikin upeasti, mutta samalla unohdin jatkokäskytyksen. Siitä meinasi seurata "lentokeinu", mutta onneksi viime tingassa sain käskyn suustani ja selvittiin virheettä. Muussa ohjauksessa oli pujottelun jälkeisessä valssauksessa (jota en uskaltanut ottaa reeninomaisen letkeästi) pieni kökkökohta, mutta muuten ehti jopa hieman nauttia menosta. 0-tulos siis, mutta valitettavasti myös 8 muuta koirakkoa teki nollan ja meidän aika riitti sijaan 6.

Olin jo alistua kohtaloomme, että ei vielä tänäänkään ole Yarran päivä. Mutta sitten näin jälkimmäisen radan rakennettuna. Vaikeusaste oli tooodella eri sfääreissä. Jos nyt nappais sen nollan, niin sijoitukseen olis varmaankin mahkut. Nämä oli ennakkotunnelmat:). Itse radalla suorituksemme oli kaikkea muuta kuin upeata ja mahtavaa. Läheltä piti-tilanteita oli koko rahan edestä. Pää on nyt hieman sumussa, enkä muista suoritustamme tarkkaan, mutta ainakin 3 kertaa oli virhe todella lähellä. Mutta synkkä pilvi päämme päältä näytti hälvenevän juuri oikealla hetkellä. Kaikki uhkaavat virheet vältettiin (ainakin 2 krt oli lähellä hypylle kielto + 1 kpl renkaalle syöksy väärässä kohdin) ja maalissa tuuletin varovasti nollaa. Suorituksemme oli suhteellisen alkupäässä, joten poistuin paikalta kävelylle. Takaisin palattuamme kuulin, että vain 3 nollaa tältä radalta ja meidän aika 2. paras.

Väsynyt on pieni kelpie-poika tällä hetkellä ja ohjaajansa kanssa. Pienen pienen onnenhuudahduksen tähän vielä jaksaa; "jipii"...