Tänään  suunnistimme pirteinä(?) aamuisiin hakutreeneihin. Sekä Yarra, että Yello pääsivät ukkoja etsiskelemään.

Yarran harjoitus käsitti 4 pistoa, maalimiehet piilossa (koiraverkkoaitakehikko + lakana tai pressu päällä).  1:n ja 2:n näyttäytyivät, ensin kakkonen, sitten ykkönen => lähetys ja löytö. Menin piilolle ja jäin koiran kanssa katsomaan, kun maalimies siirtyi seuraavalle piilolle (kolmoseksi). Sitten palattiin keskilinjalle ja lähetys kakkoselle, löytö, haukut ja minä paikalle hakemaan koiraa. Taas seurasimme, kun maalimies poistui aluetta eteenpäin uuteen piiloon. Sitten taas takaisin keskilinjalle ja tulimmekin tosi sopivassa paikassa linjalle, pystyin lähettämään koiran siitä heti seuraavalle pistolle. Tässä kohtaa maasto teki montun ja maalimies oli n. 45 metrissä kuopan toisella laidalla eli hivenen nousevalla osuudella. Kadotin (pienen) koiran tietysti näkyvistä, kun se saapui montun alaspäin menevälle osuudelle. Yritin kurkkia mihin se katosi, kun jo alkoi kuulua haukkua.. Enpä tajunnut, että se n. 5 sekunnissa olisi maalimiehellä. Lännestä tulee nopeat koirat:). Maalimies toi koiran keskilinjalle, jossa jo odotin seuraavassa lähetyspaikassa. Viimeinen maalimies oli kaltevan rinteen yläpäässä, eli kohdassa, jossa maasto lähti laskemaan jyrkästi. Lähetin aivan kohdalta ja näytin koiralle huolellisesti suunnan, koska epäilin, että se ei tuota maastokohtaa herkästi etenisi (epäilin sen hakeutuvan läheiselle polulle). Mutta ei tänään, kun tänään oli se hyvä päivä... Nopea suora pisto, pikalöytö ja hieno suoritus!
Haukut olivat jo huomattavasti paremmat kuin 2 viikkoa sitten. Tosin ekalla maalimiehellä oli jotakin häikkää, joka paljastui sellaiseksi, että maalimies oli vahingossa antanut suoran palkan ja sitten vasta muistanut, että Yarraa piti ensin haukuttaa. No, eipä tuosta mitään vahinkoa tullut.

Yello sitten oli tänään jotain vallan muuta.... viime viikkoina on tainnut esiintyä jonkunlaista "murkkuvaihetta". Into on tosi kova metsään, mutta tänään sitä intoa oli selvästi enemmän kuin järkeä ja malttia. Käskyjen tottelemisessa on myös aikalailla puutteita. En tätä nyt pidä kovin vakavana asiana, katsotaan nyt vähän löysin rantein ja kiristetään otetta sitten, kun herne taas on vastaanottavaisella päällä. No, treeni oli vielä kerran samanlainen partiointitehtävä kuin viimeksikin. Maalimiehet olivat osittain peitettyinä ja hyvin piilossa. Yello ei oikein kunnolla malttanut käyttää ilmavainua, vaan yritti hakeutua jäljelle. Olisi varmaan kannattanut pitää se kytkettynä ainakin 2 ekaa maalimiestä. Vasta viimeisellä eli kolmannella se vähän keskittyi. No, kuitenkin kaikki löytyivät tälläkin kertaa. Eikä yhtään mörköäkään ollut metsään eksynyt, vain mukavia äijiä herkkuineen! Ensi treenikerralle sitten jotakin vallan muuta:).