Vihdoin pääsimme Yellon kanssa treenaamaan! Tuntuu kuin edellisistä treeneistä olisi valovuosi aikaa. Siitäkin huolimatta treenit menivät yllättävän hyvin ja koko ajan oli hyvä fiilis. Koiralla varmaan tunnelmat ihan kaakossa ja itelläkin kivaa! Ei me (ohjaus)virheittä selvitty, mutta tuntuma oli tosi hyvä ja napakka.

Ekalla pätkällä ei ollut mitään ylivoimaisen vaikeaa. Alussa oli tiukkoja käännöksiä hypyillä, sylkkäriä ja layerointia pujotteluun. Ekalla suorituskerralla olin hivenen epävarma ja vein aavistuksen epäröiden ja varmistukset oli osittain liian aikaisessa. Yello perhana totteli kaikki, eikä edes korjannut ohjaajan mokia! Mutta tokalla kiepillä sitten näytti jo ihan agilityltä ja sain niitä ajoituksia paremmin kohdilleen. Vielä kun olisi saanut A:lle menon suoristettua loppuun (vähän tässä hätiköin ja koira vinosti esteelle). Tosin on mainittava, että A:n alla oli putki, eikä Yello kertaakaan karannut sinne vaan kuunteli ohjeet loppuun asti. Itse vain en malttanut vekata loppuun asti ja siitä vinous.

Tokalla pätkällä onnistuin tekemään mielettömän hienon poispäinkäännön, sitä kelpaa muistella. Tanskalaisissa hypyissä olin ensin onnettoman myöhässä ja liikuin liian hitaasti, mutta kun laitettiin ajoitukset ja sijoittuminen kohdilleen, Yellon suoritus oli - täydellinen. Kukas sitä kehuis, jos ei ite. Dodiin tanskalaisten jälkeiset hypyt sitten oli vähän tuomittuja epäonnistumaan (en ehdi tuon ohjuksen kanssa, kun lähdetään samalta viivalta ilman etumatkaa). Tai ei ne tyystin epäonnistuneet, mutta meni vähän arpomiseksi. Muutettiin ohjausta (leikkaus), niin suoritus meni huomattavasti paremmin. Kaikki pujottelut tänään samasta kulmasta (avo) varmasti oikein ja manööverinä layerointi. Pomminvarmasti kaikki suoritukset virheettömästi. Tästä se nyt sitten vihdoin taas alkaa (toivottavasti näin)!