Jäi niin kovin harmittamaan se viime lauantainen kisarata, missä aiheutin ensin putkelle (este nro 4) kiellon, ja ohjauksen herpaannuttua hylkäyksen hypylle, hyppäsi väärin päin (este nro 6). Eli testasin nyt sitten sitä ohjaussuunnitelmaa, mikä siellä kisoissa ensin tuli mieleeni. Eli otin alun viistohypyt koira mun vasemmalla puolellani, siitä putkeensyöttö ja leikkaus. Jatkohypyille agrella kierrättämään se jälkimmäinen ulkokautta. Että pitikin.... kuten arvata saattaa, koira meni hienosti ja vauhdilla, ilman mitään epäröintejä putkella, ehdin mainiosti leikkailla ja kaunis saatto hypyn taakse. Nyt ei tosiaankaan harmita. Uskokoon ken tahtoo. Mutta muistutettakoon toki, että kisatilanteessa olisin sen kuvion kuitenkin kämmännyt:).

Testailin vielä toistakin vähän huonosti mennyttä kohtaa samaisella kisaradalla. Siinä tultiin puomilta ei siihen loogisimmassa suunnassa olleelle hypylle, vaan ensin vähän vasemmalle toiselle hypylle ja sieltä jatkettiin ulkokautta (hypyt noin 90 asteen kulmassa). Tuossakaan ei ollut nyt yhtään mitään epäröinnin paikkaa, kuten kisatilanteessa. Tosin tämä oli se kurvi, missä Trulli epäröi vieläkin selvemmin. Mutta hyvä sitä oli silti Yarrankin kanssa treenata.

Loppuharkat otettiinkin sitten löysin rantein. Vähän helppoa ja kivaa. Mukana oli pari jatko 1-kurssilaista, niin näytettiin heille Yarran kanssa suunnittelemani ratapätkät. Ekassa tultiin puomilta 90 asteen käännökseen hypyille (putki-tärppi edessä), joiden kautta työntö suoraan (suht kuollut kulma) putkeen ja loppukirmaus hyppy-muuri-putki-puomi. Toisella radalla oli viistohyppyjen kautta leikkaus putkelle (jossa kohtaa ekalla kiekalla kyllä hieman painostin koiraa ja koira kääntyi kysymään, saako mennä ). Siitä sitten vain kirmausta taas muuri-hyppy-suora putki-hyppy. Kivaa oli. Kait näitä helppojakin  voi joskus ottaa ihan vaan huvitukseksi!

Loppuun vielä muutama pujottelu. Ei mitään vaikeita. Ei nyt, kun huomenna on 3 kisastarttia. Mutta kyllä niitä vaikeitakin vielä täytyy ottaa. Ensi(kö) viikolla aloitettais?!?