Torstai ja tottista taas kentällä. Yarra osaavammissa ja teemana erityisesti paikallamakuu. Häiriötä oli kivasti tai mun mielestä kivasti, muutamista muista varmaan hiukka liikaa... Eli kentän takaosassa oli aloittelevien koirakoiden viestiharjoituksia (juoksivat edestäkaisin siellä päädyssä). Ohjaajat huutelivat ja riekkuivat koirien kanssa. Meille ei tuottanut moinen ongelmaa, mutta kouluttaja ja pari muuta miettivät miten ja missä kohtaa sitä paikallamakuuta uskaltaisi ottaa. No, mua alko hermostutamaan se pohtiminen ja viivyttely, koska voin olla 99% varma Yarran pysymisestä. Jos ei halua tehdä niin voimakkaassa häiriössä (virheen mahdollisuus on tietysti suuri), olisi sitten voinut reippaasti sanoa, että jätän väliin. No, vihdoin tehtiin 2 paikallamakuuta. Ekassa porukassa 3 koiraa, naamat päätyyn päin, Yarra laidassa. Toisessa laidassa oleva koira lähti ensin ohjaajansa tykö, siitä keskimmäisen koiran tykö, joka lähti myös liikkeelle. Yarra vilkaisi kerran toisiin koiriin ja siirsi sen jälkeen katseen muhun takaisin. Että tuo koira on helmi (tai sitten lahna....). Sovitaan, että helmi:). Tokassa paikallamakuussa 5 koiraa, Yarran molemmin puolin äsken lähteneet koirat. Nyt lähti näistä toinen eli Yarran oikealta puolelta. Yarra ei tehnyt elettäkään noustakseen tms. Pysyi ja pysyi liimattuna. Sitten otettiin vapaavalintaisia jääviä liikkeitä, tänään meillä olikin makuu-liike aika vahva, eli seisominen vaati muutaman toiston ennen onnistumista. Lopuksi luoksetulo (pideltynä). Sivussa otin vielä alo-hypyn ennen koiran vaihtamista. Hyvin sujui.

Yello oli virtaa täynnä ja piipitteli ahkerasti omassa porukassaan eli aloittelevissa. Mutta oli suht kiva tänään, eli nämä ryhmätreenit olis meille nyt tosi elintärkeitä (harmi, kun loppuvat ensi viikolla yli 2 kuukaudeksi, epäreilua! Just kun olis aikaa näissäkin treeneissä käydä... argggh.). Keskittymistä nyt ei kamalasti vieläkään ollut, mutta kontaktinotto ja pito alkaa hahmottua Yellolle häiriöstä huolimatta. Yhtään taukoa tekemisistä se ei kestä ilman osahermoromahdusta. Kakara. Alkuun tehtiin perusasentoa seuraamisliikkeestä ympyrällä. Tässä meillä ei ole ongelmaa, jos sellaiseksi ei lasketa sen perusasennon jatkuvaa tarjoamista (seuraa siis edelleen persus tosi alhaalla), asento noin muuten on suora. Paitsi jos joutuu odottelemaan, siirtää sen vinoon (varmaan jotta sais sieltä sivusta paremmin kontaktin silmiin + namia). Herra on pikkasen malttamaton. Sitten perinteistä pujotteluseuraamista. Tää oli aika hyvää. Kouluttaja kehoitti kävelemään hiukan nopeammin, jos se nostais sitä takapäätä hieman ylemmäs. Ja nostikin. Pienen tauon jälkeen vielä pätkät seuraamisia, täyskäännöksiä, joista seis ja perusasento. Hyvin Yello jaksoi, eikä olis halunnut ilmeisesti vielä lopettaa, mutta tunti päättyi. Kentällä oli vielä häiriötä, treenaavia koirakoita siellä sun täällä, kuka otti mitäkin. Uskalsin ottaa Yellon kaa takakulmassa pari luoksetuloa (ilman mitään piuhaa). Ei katsellut niitä muita ollenkaan, tuli kauheella vauhdilla tykö ja leluleikit palkaksi. Namit loppuu aina, ensi kerralle on varmaan otettava kilo nameja mukaan:).