Trulli kirmasi 2 rataa Noormarkussa. Rataprofiilit olivat aivan kuin tehdyt "Trullin nollia" varten, eli sanottaisiinko vaikka, että ne olivat tarpeeksi suoraviivaisia... Vaan kuinkas sitten kävikään?!?

Eka rata oli agility-rata, vaikka sitä ei radalla paljon huomannutkaan, koska ainoa käytössä ollut kontaktieste oli keinu. Nop, töpeksin jo alussa; en ehtinyt vastaanottovassaamaan suunnittelemaani paikkaan suoran putken jälkeen. Siitä alkoi aikamoinen suma ohjaussuunnitelman muutoksia, jotka olivat kyllä varmaan aika kauheaa katsottavaa. Onneksi en itse ollut katsomon puolella:). Työntö hypylle, josta veto keinulle, josta työntö hypylle, leikkaus ja työntö muurille. Kaameaa, juuri näin mä sen suunnittelinkin(just joo). Nyt täytyy antaa pojot koiralle, joka kyllä pelasti koko homman, selvittiin virheittä. Kaameasta vauhdista pujotteluun, sitä jännitin erityisesti, suorasta putkesta 2 hyppyä, joiden jälkeen tuli ne kepit ( hypyistä jälkimmäinen ei-linjassa keppien kanssa, vaan vinossa kohden keskikenttää, joten kepeille joutui hivenen työntämään koiraa). Nuo vauhtisisäänmenot pujotelmaan eivät ole Trullin vahvinta osaamisaluetta . Mutta tänään ei ongelmaa tuntunut olevan. Otin kyllä vauhtia vähän "kiinni", mutta koira teki kyllä hienon pujottelun, jota jäin paniikissani seuraamaan hieman takaviistosta. Vielä yksi suora putki, josta jo kaarsikin loppusuora; hyppy-rengas-hyppy-hyppy. Nollan kiilto oli jo silmissä, kun kuulen kolahduksen renkaan kohdalla ja niinhän siinä oli päässyt käymään; koira ei hallitse tähtäystä hirmu kiitolaukastaan ja kehikon välistä mennään. En näe sitä, mutta äänen perusteella uskallan epäillä. Vien siis suoraan ne loppuhypyt, en jää tarkistamaan, miten koira hyppäsi. Eli tulos HYL, kun se rengas ei onnistunut. Ja arvaa harmittiko, koira on pelastanut radan keskiosan, siitä vielä ohjaus hallintaan ja sitten sorrutaan tällaiseen lapsellisuuteen. No, elämä on.

Toka rata on sitten oikea hyppis. Ja tuomarin linja pysyy, suoria putkia juostaan 5 krt ja muutenkin suoraviivaista. Este nro 2 on (tietysti) rengas, josta jatko kaartaa hieman oikealle pituudelle ja hypylle, joiden jälkeen täyskäännös ja valssaus suoraan putkeen. Joudun jäämään päivystämään renkaalle, jotta varmistan oikean suorituksen ja olenkin sitten jatkotilanteissa hitusen liikaa jäljessä. Koira, joka menee kyllä aina suoraan (silloinkin, kun se ei olisi niin toivottavaa:) EI tällä kertaa sitten menekään, vaan neloshypystä ohi ja hyppää väärinpäin, kun jään ihmettelemään. Mitä ilmeisimmin ennakoin sitä valssipaikkaa, ettei menisi liian "kankivalssiksi" ja koira lukee liikkeen ohi hypystä. Loppurata apinan raivolla, nollana tietysti, kuinka muuten!!! Ei merkintöjä tänään kilpailukirjaan.