Yarran normitreenit oli poikkeuksellisesti lauantai-illassa. Tosi mukavaa vaihtelua, ei ollenkaan hullumpi juttu. Paikalla oli normaalia vähemmän väkeä, mikä edesauttoi siinä, että nyt sitä kaivattua rata-aikaa vihdoin sai! Ehdittiin tehdä jopa 3 eri pätkää.

Ratapohja oli pitkälle sama, kuin viime treeneissä (puomi puuttui koostumuksesta, tilalla hyppyjä), mutta tehtävät olivat erilaisia. Alkuun sama takaakierto, parit hypyt ja putkeen lähetys. Siitä hyppyjen välistä nelistettiin helpoon kulmaan eli suoraan kepeille. Vaan sen verran tuli Yarrallekin vauhtia putkesta + lähti vähän linjasta, jota sitten korjattuaan ampuikin kakkosväliin. No, olipas se harvinaista:). Pujottelun päähän valssi sujui kuin tanssi (!) ja siitä lähetys kuolleeseen kulmaan mutkaputkeen, josta ulos ulkokaaren takana olevalle hyppysuoralle. Kuten aavistinkin, Yarra kääntyy ensimmäisellä toisolla ylimääräiseen pyörähdykseen putkesta. Korjattiin tuo. Sitten tuli putken jälkeinen ensimmäinen rima alas. Oletettavasti lähdin liian vilkaasti vedättämään koiraa (kiire maalia kohden...) ja koira kiireellä perään + hyppy tuli hivenen äkkinäisesti heti putkesta tulon jälkeen, joten siinä oli luultavasti jonkunlaista yllätysmomenttia. Maalisuoralla Yarra irtosi esimerkillisesti. Muutenkin vauhtia tuntui olevan tänään vaikka muille jakaa.

Toka rata oli lyhyt, mutta tehokas. Alkuun hyppy-takaakierto, takaisin aloitushypylle, lähetys putkeen. Putkelta jatkettiin jyrkästi kääntyen putken takana olevalle hypylle, jonne päätin lähettää koiran itsenäisesti. Siitä kiire 2 hypylle + kääntö A-esteelle. Tuo lähetyshyppy oli kuten arvelinkin, hiukan hankala, mutta onneksi tänään ehdittiin rauhassa tehdä ja hakea oikeita ratkaisuja. Yarra kyllä saatiin kuin saatiinkin ymmärtämään tuokin kuvio ihan hienosti:). Sen jälkeen olikin sitten enää vaikeuksia ehtiä loppuesteille ohjaamaan. Sitä vauhtia, vauhtia...

Kolmas rata tehtiin omavalintaisella ratakuviolla, ja kullakin koirakolla oli tasan 4 minuuttia aikaa tehdä oma osuutensa. Valitsin suht helpon kuvion, lievää haastetta tarjosivat alkuhyppyjen jälkeinen työntö putkeen + suora avokulma kepeille. Onnistuin jostakin syystä sössimään tuon putkeen työnnön pariinkin otteeseen. Eli ennakoin sen tulevan suunnanvaihdon liian nopeasti ja koira ymmärsi, että sinne putkeen ei saakaan mennä. Tätä on tapahtunut ennenkin, mutta muistaakseni siitä on aikaa. Eli ohjaajalle muistiin ja treeniin tuo kuvio taas uudestaan:). Pujotteluunsyöttö onnistui ihan "normivientinä", ei mitään kikkailuja. Siitä jatkettiin hypylle, johon leikkaus ja suunnanvaihto vasemmalle A-esteelle. Tämä onnistui upeasti, koira kääntyi jo ilmassa eikä rima ollut missään vaiheessa vaarassa. Loppuun vielä hypyn kautta putkeentyöntö(nyt meni hienosti) + loppuhypyt. Lopuksi tein vielä sitä pujotteluunvientiä koira oikealla puolellani, siis vauhdin kanssa - hyppy - putki-pujottelu. Ensin vahingossa käänsin vartalon liian aikaisin pujottelun suuntaiseksi, jolloin koira meni väärin sisään. Sitten kun muistin, miten koira sinne kuuluu viedä, saatiin pari loistavaa toistoa. Aikaa kulutimme tähän kaikkeen 3:58, eli sallituissa rajoissa liikuimme.