Taisin valita päivän pahimman hetken mennä parkkikselle treenaamaan. Kaikki ja sen kaverit olivat liikkeellä (autolla, mopolla jne). Ei ihmiset häiritsisi, mutta ne moottoroidut vekottimet. Hitsi, kun on ikävä tuota naapurin kentän käyttömahdollisuutta. Pikatreenit kesällä onnistuvat tuossa jääkiekkokaukalon kohdalla, mutta sitten kun tarvitsee lisää tilaa, pikatreeneihinkin on aina lähdettävä johonkin. Ei hjuva. Mutta se siitä ja nyt mennään näillä mitkä on.

Aloitettiin seuraamisella, joka kohtalaista. Hiukan oli sitä painamista, vähän enemmän kuin mitä viime aikoina on ollut. Mutta ei mahdotonta, ei. Noutoa tehtiin seuraavaksi ja se jäi osin vaillinaiseksi, kun tuli häiriötä enkä sitten muistanut jatkaa loppuun asti. Mutta tehtiin loppuosaa ja pitoa vapaassa liikkeessä.

Kaukot ihan mielettömän pätevät! Mutta toisaalta täytyy tuossa maahanmenossa kiinnittää huomiota, meneekö Yello maahan vinoon vähän poikittain muhun päin ja johtuuko se vinosta perusasennosta. Yksin treenaamisessa on riskinsä.....

Lopuksi luoksetuloa. Ensin loppua eli viereentuloa. Siinä pahimmat häiriöt ja otin vähän kilareita,  kun koko ajan jouduttiin väistymää. Onneksi koiraa ei häirinnyt mikään. Tein jokusen toiston auttamalla sen loppuosan tuohon viereen ja osan ilman apuja. Tulee vinoon, jos en auta ARRRGH. Tein sitten niin, että en kelpuuttanutkaan sitä vinoa asentoa vaan vaadinkin uudestaan kiertämään mun takaa ja tulemaan viereen. Toivottavasti lamppu syttyisi jossakin vaiheessa myös tähän. Sitten tehtiin myös niitä luoksetulon pysäytyksiä. Täytyy muistaa varioida, Yello ENNAKOI pysäytystä ekan kerran mun muistini mukaan. Lopetettiin pariin suoraan luoksetuloon.