Treenattiin kuulemma Haun Open Class-rataa tänään. Olikin kinkkinen pätkä! Puomin alla oli 2 putkea ja A:n alla 1 putki. Ensin ajattelin, että on ihan mahdoton onnistua virheettömästi- mutta sitten muistin olla positiivinen:). Ja niihän se Yarra paukautti 0-radan heti alkutekijöiksi! Tuuletus maaliin oli ihan aiheellinen toimenpide.

Jotenkin se nyt vain pyöri entiseen malliin, tuttu Yarra, kuuliainen ja nöyrä, mutta samalla vauhti oli omalla tasolla. Yhdessä hyppykuviossa tein vielä ratasuunnitelmani vastaisesti valssauksen + leikkauksen sitten jatkotilanteessa, mutta onnistuin kuitenkin pysymään oikealla kurssilla ja koira kans. Ei toistettu koko rataa, mutta tehtiin hieman pätkiä. Pujotteluunsyötössä olin varmistanut ekstraa ja se ylimääräinen kurvi otettiin pois. Hyvin onnistui. Tuo hyppykuvio, jossa olin ajautunut valssiin otettin sitten vielä siten, kun sen suurinpiirtein olin alunperin ajatellutkin. Siinä koira läheteltiin itsenäisemmin suorittamaan hyppyjä ja toisaalta tuli yksi vastaanottotilanne, jossa minulla oli vaikeuksia ehtiä koiran alta pois. Jos en ehtinyt, rima tuli alas. Vielä hiottiin loppupuolella olevaa pahaa kääntöä suoralta putkelta (siinä oikeastaan olisi pitänyt olla pussi, mutta sateen vuoksi laitoimme putken) hypylle, josta paha kääntö puomille.

Trullin kanssa meni ihan ok siihen asti, kun tultiin A:esteelle (ja puomilla sama juttu kans). Trulli ei oikein kestä sitä, että joudun sivusuunnassa ottamaan koukkauksen kontaktilla, siellä allahan oli niitä putkia, joita joutui kiertämään. Eli tosiasiassa Trulli ei oikeasti osaa (itsenäisesti) kontakteja. Mutta ne saatiin korjattua ja suoritettua toki virheettömästi, kun treenattiin. Alussa oli yksi kökkökohta, jossa alkuhypyiltä tultiin jyrkästi taittaen putkeen. Putki-käskyni oli luokattoman myöhässä ja koira ehti tehdä kaarta. Vaikea pujotteluunsyöttö hienosti! Hyppykuviossa meni tosi kivasti ja vauhtiakin riitti. Tuon radan ainoat kompastuskivet Trullille olivat siis ne kontaktit, alastulot. Tokakiepillä saatiin kontaktit osumaan, kun yritin jäädä jo esteen alussa sivusuunnassa kauemmas, joten ei tullut sitä kiertorataa siellä esteen loppupäässä putken kohdalla. Ihan kivasti luukuteltiin lähes loppuun, kunnes kone hyytyi ja kunto loppui... siis ohjaajan. Piti vähän hengähtää ja ottaa sitten vielä uusiksi loppukuviot:).

Toka ratakuvio olikin sitten jo paljon helpompi. Yarran kanssa onnistuu taas melkein nollatus, kunnes loppupuoliskolla ohjaan huolimattomasti yhden hypylle käännön ja koirapa juoksee suoraan putkeen (minne mentiin ekalla pätkällä): No, mitäpä siitä koiraa moittimaan, kun on oma moka. Otetaan uusiksi ja ohjataan kans, eikä vaan uosta eteenpäin. Ja hienostipa se poika kääntyi.

Trulli luukuttaa kivan radan melkein virheittä. Ainoastaan yksi kuollut putkensuu taas tökkii, kirjaimellisesti. Koira parka yritti tehdä itsestään bokseria, kun etsiessään suuaukkoa törmää muikeasti putken sivuun. No, tajuaa sitten siirtyä vielä hieman ja löytää aukon. Vielä mainitsemisen arvoista on Trullin pujottelu, jossa koira kestää voimakkaan vedätyksen + vielä valssin pujottelun päähän. Kyllä vain, varmuutta tuntuu nyt siihen löytyvän. Ainakin treeneissä. Kun vielä ne kontaktit saataisiin entiselleen. Töitä, töitä!