Jälleen agiliitoa sunnuntai-aamupäivässä ja ohjelmassa oli aikamoista vauhtirataa:). Alkusuora käsitti renkaan, hypyn ja pituuden (eivät olleet suorassa, mutta jotakuinkin linjassa). Pituudelta hiukka vasemmalle hyppy ja sieltä tultiin takaisinpäin putkeen, hyppy, rengas ja käännöksen jälkeen hypyltä puomille ja vielä 2 hyppyä suurinpiirtein normi- u-käännöksenä. Tässä ei ollut mitään ihmeellistä kommervenkkiä. Pituuden jälkeisen hypyn käänsin sylkkärinä edestäni ja hypyn jälkeen koira kääntyi vasemmalle (ite karkuun, kun putken päähän piti ehtiä vaihtaa ohjauspuoli). Ekalla yrittämällä pituuden jälkeen tuli ylimääräinen kieppi (huusin jotakin, varmaan koiran nimeä, ja ihan turhaan). Tokalla kieppi jäi tulematta, mutta otettiin kuitenkin vielä jaakotuksella. Eli koira jätettiin kaikkien 3 ekan esteen taakse ja ite valmiiksi pituuden ja hypyn väliin asemiin tekemään jaakotus. Ekassa yrityksessä taisi ajoitus mennä pieleen, koska rima tipahti + vauhtia oli tietysti ehtinyt tuossa alkusuoralla kertyä mukavasti.... Vielä uudestaan ja sitten rima pysyi. Tämä jälkimmäinen ohjaustapa oli nopeampi.

Tokalla suoritusvuorolla tehtiin sitten piiiiitkä rata, oli siinä pinkomista-. Alkuosio täsmälleen sama kuin eka pätkä, aina puomille asti. Siitä käännettiin koira puomin alla olevaan putkeen ja sitten vasta jatkettiin u-käännökselle (vedätin ensin liikaa käännöksessä, jolloin jälkimmäinen rima hiuksenhienosti alas, luulin jatkoon tulevan kauhean kiireen, mutta turhaan). Siitä kirmaus putkeen ja hypyn ja renkaan kautta täyskäännös pujotteluun. Pujottelussa voimakasta vedätystä ja syöttö taas puomin alla olevaan putkeen (kaukaisempi pää putkesta, siksi tuota vedätystä tarvittiin). Sieltä jatkettiin taas u-käännökselle, josta käytiin vielä (hiukka tanskalaistyyppisesti, ei tasaisessa linjassa, vaan tää vika hyppy oli aikalailla eri linjassa) hyppäämässä vielä yksi hyppy, josta taas putkeen ja lopetus oli hyppy-(renkaan ohitus)-hyppy ja puomi. Kivaa juoksurataa, jossa ei ihan huikeata vaikeusastetta ollut. Ongelmaksi muodostui tuo "tanskalaisissa" hypyissä kadonnut kunto, joten uusintakierroksella hiottiin vain osaa radasta, kun kokonaan ei olisi täysipainoisesti jaksanut (=lue: ohjaajan kunto loppui...). Eli lähinnä hiottiin tuohon hyppysarjaan ihanteellista kulkureittiä, eli ei sik-sak, vaan mahdollisimman pienillä kaarilla. Tämä hiominen aloitettiin jo putken jälkeen tekemällä koiralle hieman viisto lähestymiskulma ekalle sarjan hypyistä. Siitä voimakas vartalokääntö kertomaan seuraavaa estettä ja suht kaukaa lähetys viimeiselle. Näin ohjaaja sai etumatkaa jatkoon. Tosin jatkossa meinasin sotkeentua jalkoihini, mutta onneksi koira taas pelasti ja löysi putken suun, kun sinne kerran käskettiin mennä:). Yarra oli tänään taas kiva ja meneväinen (saipa kerrankin juosta viivana!).