Tänään oli Yarran vuoro, mutta kylläkin molemmat koirat pääsivät vähän treenaamaan. Treeniradaksi rakensimme Anne Saviojan 3-luokan radan. Hypyn nro 15 tilalla oli muuri ja hypyn 17 okseri. Muuten suurinpiirtein näin:

Aloitin Yellon kanssa ja teimme tuota alkua esteelle nro 13 asti siten, että oikaisimme hypyt 8-9. Meni aika hienosti muuten, paitsi keinulla ei se ylösmenon suoritus tahtonut muistua mieleen. Siis mikä?

Yarra teki omalla vuorollaan koko rataa ihan tuon numeroinnin mukaan. Ekalla yrittämällä 2-3-väli meni hirmuiseksi kaarrokseksi. Otin sitten ohjaukseksi persjätön, jota aloin tekemään jo ennen kuin Yarra oli hypyllä 2. Kaarros katosi. Eka kierros virheetöntä puomille asti, jossa arveluttava osuma. Aivan alas ja aivan ylös, sellaisen loikan näköinen, että luultavasti vitonen olisi tuomittu. Siellä ylösmenolla ei siis ollut namia. Vain keinulla oli. On se piru, kun se on aina tietävinään onko siellä nami vai, kannattaako himmata vai ei. Ei ole liikemuistista tietoakaan. Vastahan tätä lajia on 3 vuotta tahkottu. Ihme otuksia, ei ne opi mitään:(. Tokalle ratakierrokselle tsemppasin virettä. Tehtiin aivan mieletön kierros! Vähän sellainen kisanomainen, ei paljon palkattu kontakteja. Tästä jäi varsin kiva fiilis, selkeä ratapohja ja hyvät linjat.

Yello käytti toisenkin vuoron. Ensin tahkottiin vähän aikaa keinu - A - putki - akselilla kontakteja. Sitten tehtiin numeroiden osoittama rata (ei ihan alusta, en tarkasti muista mistä aloitettiin, ehkä hypyltä 3) putkelle 13 asti. Ihan huikaisevan upeasti Yello pyyhki menemään 3-luokan rataa! Loppuosa tehtiin sitten erikseen. Siinä pientä häröilyä ; muurilla otti kontaktia (palaset eivät kuitenkaan lennelleet) ja ihan ITE ohjaisin väärään päähän putkea 18. Että silleen. Yello olis hallinnut kyllä tämän, mutta tumpelo on aina tumpelo siis ohjaaja. Lopuksi saatiin sekin onnistumaan ja tehtiin muutama toisto puomille. Vähän Yello otti tänään häiriötä viereisen kentän harvinaisen äänekkäistä (kannustivat koiriaan) ohjaajista. Se oli hivenen poisoleva välillä. Ärsyttävää. Mutta onneksi treenit meni kivasti, ainoa suurempi harmitus oli toi mun oma putkimoka lopussa.

Yarra otti lopuksi vain muutaman kontakti-toiston. A:lle ja keinulle vähemmän, puomille enemmän.