Eilen lauantaina ehdin treenata vain pikaisesti kotiinpaluumatkan varrella. Testissä oli nyt   uudet (itse tehdyt) punaiset ruutunauhat. Yello jatkoi siitä mihin se edellisessä ruututreenissä jäi. Aivan liekeissä ollaan nyt ruudun kanssa, jahuu. Alamäki tulee jossakin vaiheessa, mutta naatitaan nyt vielä, kun voidaan. Ruutu tehtiin nyt vain 3:sta suunnasta, koska 4. suunnasta matka olisi ollut tosi lyhyt (pienehkö kenttä). Yhden lähetyssuunnan mä itse mokasin. Kirjattakoon tähän muistiin: tarkista lähetyksessä koiran rintamasuunta & käsimerkin suunta & koira olisi ruudun keskikohdan kohdalla (ei ohjaaja). Tiedä häntä, rajoitetaanko tuota viimeistä säännöissä (eikös se lähetyspaikka ole kisoissa merkattu?). Mutta kisoihinhan ei taida olla kiire..... Kerran lähetin siis huolimattomasti ja Yello meni ruutuun banaaninmuotoisella kaarella. Meni kyllä ruutuun lopulta siis, mutta ei hakeutunut oikeaan paikkaan ilman korjauskäskyä (uusi ruutu-käsky). Vika lähetys oioi, aivan mahtava paikka!

Muuta treeniä - liikkeestä istuminen, onnistuu nyt erityisen napakalla käskyllä, ei tarvitse rytminmuutosta. Luoksetuloa raapaistiin vähän. Loppuketjustusta, ensin maasta suoraan sivulle, sitten seisomasta liikkeelle -> maahan (vähän hidas, reagoi kyllä muuten nopeasti) sekä lopuksi pitkä suora luoksetulo. Kaukojumppaa ja tehtiinhän me kotoa lähtiessä muuten nakkitunnarikin taas.

Morris oli mukana ja se huusi tämänkin pienen treenin aikana auton huuruun. Palkaksi oli sitten otettava sen kanssa pieni pätkä tokoa. Tehtiin seuraamista ja jäävät, myös idarina (mukaelma tästä nykyisestä). Vain yksi maahanmeno meni väärin (istui), muut kaikki oikein. Pappa se aina vaan osaa.

-----------------------------------------------------

Tänään käytiin tokoilemassa Yellolle vieraassa paikassa. Osasinkin uumoilla vaikeuksia - lasinsiruja - ja olihan niitä. Mutta selvittiin haavereitta. Arggh, mikä tämä tuhoamis- ilkivaltavimma oikein on, millaisen tyydytyksen siitä sitten saa, ei ymmärrä ei?!? Tälläkin kentällä olisi kiva käydä joskus treenaamassa, esim tuskin vkl-aamuisin on tungosta, mutta eipä sitten uskalla. Mutta nyt tehtiin vähän sitä ja tätä, kun komea iso kenttä oli vapaana, ja oltiin valppaina koko ajan, enkä päästänyt Yelloa juoksemaan.

Yello paikallamakuuseen siksi aikaa, kun rakensin ruudun. Saatiin häiriötäkin - mopopoika ajoi suoraan kentän poikki mun ja koiran välistä - lujaa. Ei siinä mitään, ei Yello ENÄÄ (paljon) pelkää/reagoi mopoihin. Silloin nuorempanahan oli voimakasta reagointia, kun oli se insidentti ohiajavien autojen kanssa (Yello about 10vk). Kiva juttuhan se on, että eivät mopodemonit enää vaivaa, vaikka onhan se aika idioottia mopopojalta ajaa tuhatta ja sataa koiran editse..... No, sitä saa mitä tilaa, kun tiesin kentän. Tuli mieleen vaan se eräskin kerta, kun Morris nolasi erään mopopojan..... onni on koulutetut koirat.

Sitten vähän seuraamista, jossa Yello oli kyllä löysä. Ihan korrektisti se seurasi, mutta mun mielestä viime aikoina on väljyys ollut kasvamaan päin pikku hiljaa. Tehotreenaukseen tai ainakin treenattava enemmän. Tämän jälkeen piti tehdä ruutua, mutta jouduinkin jättämään Yellon paikallaistumiseen siksi aikaa, kun putsasin kentän enimmistä lasinsiruista, niitä oli joka suunnasta ruudun lähetyslinjalla. Siinä kumarrellessani (katse tietysti maassa) Yellon tykö oli ilmaantunut joku ihme heppu (aikuinen), joka yritti saada Yelloa liikkeelle! Hah, eipä onnistunut, mutta tulipa hyvä (?)häiriötreeni .  Niitä muuten olen oikeasti kaivannut noissa valmennusryhmätreeneissä.....

Harhauduinpa taas aiheesta. Jatkettin vihdoin ruudulla, mutta vain 3:sta suunnasta, kun en vikaa suuntaa enää jaksanut tarkistaa ja putsata. Mentiin vähän vaisuissa merkeissä, kun en voinut palkata & vapauttaa pallon kanssa. Kaikki suunnat onnistuivat joo, mutta ekalla lähetyksellä Yello ei mennyt ruutuun perille asti vaan jäi hengailemaan nauhan eteen. Korjauskäskyllä meni ok. Muut suunnat hyvin, ihan nappisijoittumisia ei. Kerran otin seisomasta maahankin, ehkä sitäkin pitää alkaa harjoitella.

Sitten vielä pikaisesti vauhtinoutoja (palkkana vetoleikit), luoksetulon loppuosaa ja maahanmenoa. Liikkeestä istuminen onnistui, jee. Ja ne pakolliset kaukojumpat. Muistetaan tehdä myös m-i-m-vaihtoja, koska Yello tuntuu unohtavan ne herkästi. Erityisesti maa-istu-vaihdossa herkästi joko nousee seisomaan tai ainakin nostaa pyllyn ja siirtyy eteenpäin. Eli mahdollisimman monipuolisesti. Sitten kun vielä keksisi käskyn sei-istu-vaihtoon, niin hyvä olis!

Kotipihassa tehtiin aamupäivällä tunnarikin. 2 toistoa. Ekalla oli taas nakinpaloja oikean ympärillä. Tokalla ei enää. Hiotaan, hiotaan, ei se päivässä eikä parissa nyt tule.