Tehtiin pitkä lenkki, jonka päätteeksi tallasimme Yarran kanssa Yellolle esineruudun (Yello oli autossa eikä näköyhteyttä). Kaistale oli melkein 50 metriä syvä, leveyttä ehkä 25m. Jätin ruutuun 3 esinettä - vasemmalle takakulmaan nahkapatukan jäännöspalasen (joka on perinteisesti ollut vaikea - monelle muullekin koiralle), oikeaan takakulmaan nahkahanska ja keskelle ruutua kangaspala. Yello oli ihan täpinöissään, kun se tajus pääsevänsä etsimään esineitä. Ajattelin nostattaa 2, viime treeneistä kun lienee n. 5kk aikaa. Ekalla lähetyksellä Yello tais haistella niitä mun vinottain kävelemiä hajustuksia (olis kiva päästä edes kerran tekemään isommalla porukalla, niin hajua olis paljon enemmän ristiin rastiin). No, se juoksenteli siinä aika laiskalla vauhdilla, mutta annoin haistella. Yhtäkkiä se juoksi tykö kankaanpalanen suussa. En nähnyt, miten se sen bongas, kun maasto siinä kohtaa hivenen laski ja näkyväisyyttä ei ollut. Toka lähetys oikeaan laitaan. Nyt juoksi täysiä taakse ja hanskan kanssa lujaa takas. Tais mennä alle 10s. Jos ekaan löytöön meni ehkä 90s, tää kompensoi aikaa. Yello sai tulla mukaan, kun keräsin merkit pois. Takarajalla pyysin sen etsimään viimeisenkin esineen. Oli kiva nähdä miten se työskenteli. Siitä pystyi sanomaan tarkalleen, koska se haistoi esineen. Sitten tarkennuskaaret ja löytö!

Kotimatkalla vielä tokot. Tän kentän oonkin tyystin unohtanut, vaikka siitä ohi ajankin työmatkaa joka päivä:). Hyvä kenttä oli ja rauhassa saatiin olla. Treenien teemoina olivat ruutu, metallinouto, kaukot ja tunnari.

Ruutu. Rakensinruudun ja jätin pallon valmiiksi takarajalle. Lähetys aika kaukaa, ylipitkä matka siis. Luulin pallon auttavan. Nyt tuli kyllä koiralle jokin ajatuskatkos, koska se yritti USEITA kertoja banaanikaarella ruutuun sisään eli oikeasta reunasta. Kutsuin kesken matkan pois moisista yrityksistä. Sitten helpotusta eli lyhennettin matkaa ja kävin näyttämässä palloa - ja ruutua Yellon odotellesssa lähetyspaikalla. Ja vain löysi. Mutta helpotusta oli aika tavalla. Tehtiin toistoja 3:sta eri suunnasta, ja vein useinmiten sen pallon sinne lähelle takarajaa. Se paikan ajatus sinne oikealle ja etenkin eteen on saatava Yellolta nopeasti pois. Lopussa yritin seisauttaa Yelloa. Se on ihan uskomaton, mutta stopin jälkeen ottaa edelleenkin askelia ja teputtaa. Vasta, kun käskytin alleviivaten, pysyi. Jostakin syystä seisahdusopetuksen puutteet jatkuvat ja heijastuvat erityisesti musta kauempana tapahtuviin seisahduksiin, ne ei oikein toimi. Lopuksi otettiin pari ruututoistoa siten, että en vienyt apupalloa, lähetin suht lyhyeltä matkaa (alle 15m) ja käskin Yellon ruudussa suoraan MAAHAN. Sinne napsahti, ruutuun sisäpuolelle, reilusti. Vähän oikeaan reunaan, mutta reilusti sisällä. Loppuosaa tehtiin myös. Käskyksi taitaa valikoitua "Yellosivu" viereen-käskyn sijasta. Autettuna tulee ok.

Metallinoutoa, ensin pelkkää kapulaan tarttumista & nostamista. Tarjolla oli 2 puista ja 1 metsku. Vain kerran vaihtoi törkeesti metallista puiseksi, muuten nosti aina sen, mikä ekana nokan edestä löytyi. Koska se meni hyvin, tehtiin metallilla vauhtinouto + oikea noutoliikekin. Sitten vielä lisää tarttumista (järki hoi!), joka sitten jo oli vaikea juttu. Ihan liikaa kerralla! Metallin kanssa varmasti laatu korvaa määrän.

Paikallamamakuu häirittynä. Eli laitoin Yellon makuuseen ja heittelin palloja edestä, takaa ja sivusta. Pää pyöri jonkunverran, mutta ei aikomustakaan nousta. Kuin tilauksesta juuri tämän liikkeen aikana kentän ohi meni 2 koululaista (about 10v), joista toinen kirkui ihan käsittämättämän äänekkäästi. Uskomattoman kova ääni lähti niin pienestä ihmisestä! Mutta toimi hyvin Yellolle häiriönä. Katsoi toki ääntä kohden, mutta ei muuten reagoinut.

Kaukoja. Maa-sei-käskyn testausta ekana vaihtona eri etäisyyksiltä. Ihan kympistä ei onnistu, mutta n. 7:stä metristä onnistui. Vaikeiden vaihtojen jumppausta läheltä. Helppoja vaihtoja kympistä.

Lopuksi tunnari, kun ajattelin, että voi Yellokin olla jo tän setin jälkeen vähän väsyneessä mielentilassa... Yello autoon ja mä tein sille 2 tunnaria. Toisessa oli pelkkä oma piilotettuna ja toisessa piilotetun lisäksi 4 väärää esillä. Alusta oli sellainen harva nurmi ja puista pudonneita irtolehtiä myös. Ensin pelkän oman haku. Siinä Yello juoksi aika suoraan kapulalle, varmana asiastaan nappasi sen ja toi. Se oli helppo. Sitten toinen tehtävä. Yello kapuloille, haistaa 2 väärää (ei tartu), vähän turhautuu, mutta malttaa sitten mielensä, haistelee toisetkin väärät (ei tartu), haistelee lisää, törmää omaan. Ottaa oman, siisti suoritus. Kapulan palautushan ei siis ole siisti, pyörittelee kapulaa suussaan. Jos / kun tunnari on nytkähtänyt askelen eteenpäin (eilisestä treenistä huolimatta), nyt on aika lisätä harjoitteluohjelmaan tunnarikapulan pito ja tuonti. Ja palkaksi vaihdoin tunnariin nyt makupalat, pallopalkka alkaa olla liikaa. Ja mielenvire pitäisi todennäköisesti olla hivenen väsynyt, jotta ei juoksentele liian lujaa ja vedä turhilla kierroksilla.