Viikonlopun agilitytalkoot jatkuivat tänään normaaleilla sunnuntai-aamun treeneillä. Yello oli ensin vuorossa. Treenasimme tänään kolmea eri ratapätkää. Näistä 2 oli vähän pidempää ja 1 lyhyt. Tarkoitus oli "testata", miten Yello pystyy suorittamaan A:n ja pujottelun kovasta vauhdista - radan osana siis. Ilmeni, että pujottelun suhteen voin olla rauhallisilla mielillä, pohjatyö on ollut perusteellista ja edistyminen tämän esteen suhteen on ollut varmaa. Varmuutta ei ole koskaan liikaa, joten pidämme toki edelleenkin yllä armotonta, vaativaa treenausta. A:n suhteen sen sijaan vielä on pitkä matka valmiiseen suoritukseen. Kontaktien suhteen nyt yleensäkin tiesin, että valmiita ei olla, vaan tuhoton kasa toistoja on vielä tehtävä ennen mitään valmiutta. Siis kisavalmiutta. Jos sopivasti sattuu hyppyrata kohdille, voidaan vaikka heti mennä. Kontaktiradalle ei vielä moneen kuukauteen. Ah, tätä kärsimätöntä luonnettani!

Ensin Yello aloitti seuraavasti: Hyppy -> hyppy, u-käännös -> hyppy -> pussiin -> vippaus, peruutus, hyppy -> mutkaputkeen -> A-este -> putki  -> vastaanottovalssaus, hyppy -> pujottelu avokulmasta, valssi päähän -> rengas, valssi -> hyppy. Vauhtia ja säpinää oli vaikka toisille jakaa (kuten myös ärsyttävää meteliä.... eka rata taitaa mennä suurimmalla metelillä, sitten taitaa vähän väsähtää ja haukkua vähemmän). Yello kääntyi hyvin hypyillä, se oli suunnaton ilo huomata. Tuosta putkesta vastaanottoon ennen pujottelua ei kääntynyt hyvin (putkesta suoraan näkyi rengas), koska ITSE olin myöhässä. Ilmeisesti sen verran usein olen Yarran saanut ulos putkesta liian aikaisella kutsumisella, että Yellonkin kanssa pelkään samaa. Ihan niinkuin SEN saisi putkesta tulemaan takaisinpäin. Dream on:)! Tähän perään tehtiin heti lyhyt pätkä. Tässä oli haastavat käännökset hypyillä ja aiai kuinka hienosti Yello ne totteli. Vau, ei muuta voi sanoa! Eli tehtiin ensin 2 hyppyä aika suoraan, tokan hypyn jälkeen tiukka käännös oikealle "takaakiertoon". Eli toka ja kolmas hyppy olivat n. reilun 90 asteen kulmassa, hyppysuunta oli ensin  ulos, sitten toinen hyppy sisäänpäin. Otin Yellon käännökseen tiukasti, näytin, että ei tulla välistä, vaan kierretään ulkokautta kohden minua. Yello tuli tosi pienellä kaarella ja pienellä avulla ideaalia kaarta suoraan haluttuun suuntaan. Sen lisäksi se hyppäsi kolmos-hypyn mielettömän hienosti ja kesti hyvin seuraavan käännöksen (180 astetta) aikaisen ohjauksen. Tästä vielä neljäs hyppy, josta myös 180 asteen käännös ja sylkkärillä pujotteluun. Ekassa yrityksessä ryssin sylkkärin. Jäin ihailemaan hienoja hyppykäännöksiä, ja unohdin ohjata koiraa... Mutta sitten skarppasin ja tämä tehtiin pari kertaa upeasti ja virheettömästi!

Toisella suoritusvuorolla tehtiin vielä kolmas ratapätkä. Tässäkin oli alussa hypyillä kääntymistä. Ensin hyppy kohden -> 90 asteen käännös hypylle (ensin tuli rima alas johtuen tiukasta käännöksestä) -> hyppy, valssi -> lähetys putkeen, karkuun -> rengas -> suljettu kulma pujotteluun (luulin, että en ehdi, aluksi juoksin liian lujaa kohden pujottelua auttamaan sisäänsyötössä seurauksella, että jouduin jarruttamaan rajusti, eikä Yello mennyt pujotteluun) - > valssi pujottelun päähän, hyppy -> pussi, leikkaus -> vastaanottovalssi hyppylle -> hyppy -> putkeensyöttö, suuaukko piilossa (ensin ei mennyt, piti vähän paremmin mennä mukaan) -> mutkaputki -> A-este. Kontaktilla oli avustaja laittamassa makupaloja. Putkisuma ilmeisesti kuumensi Yelloa sen verran paljon (ja kokemattomuuskin tietysti), että se loikkasi kerran A:lta mun perään ottamatta 2on-2off-asentoa. Eli tätä jäätiin sitten hiomaan (vauhti putkesta), toista erehdystä ei tullut. Perustoistojen pariin vielä käy matkamme, mars, mars. Pujottelun valssaus ja pussiin leikkaus menivät kerrasta loistavasti, niitä ei enempää hiottu. Putkesta rengas ja suljettu kulma tehtiin vielä lopuksi.

Yarran treeneissä teemana oli paljon juoksua ja paljon putkia. Tätähän mun väsyneet jalat tässä vaiheessa jo kaipasivatkin (ehkä ei...). Yllättävän hyvin kuitenkin meni, koira oli totuttuun tapaan hyvä, ohjaajan toimissa on (aina) toivomisen varaa. Tehtiin tavallaan 1 rata, kahdessa osassa siten, että eka pätkä oli huomattavasti pidempi. Aloitettiin hyppysuoralla (linjassa, ei suorassa), josta putkenpäänohitukseen (sössin tän heti aluksi..). Jatkui hienona putki-putki-putki-yhdistelmänä, josta takaisinpäin 2 hyppyä, käännös ja putken (sössin käännöksen pitkäksi...) kautta toiseen putkeen, josta A:lle. Sieltä matka jatkui renkaan kautta pujottelun suljettuun kulmaan (sama kohta, jota Yello oli harjoitellut, myös vielä 3 seuraavaa estettä tästä eteenpäin). Valssi pujottelun päähän, hyppy ja pussille leikkaus. Pussista tultiin taas luukutusta 4 hyppyä: suunnitelmassani oli mennä vastaanottamaan 1:n hypyn taakse, mutta ajauduinkin vahingossa 2:n hypyn taakse (ekalla toistolla se ei Yarraa hämännyt, mutta toistoyrityksellä ajautui ekan hypyn jälkeen viereiseen putkeen, ilmeisesti valssi jäi ns. päälle). Hyppyjen perään vielä kerran kaikki putket (3) ja siitä jatkettiin vielä 3:n hypyn verran maaliin. Kunto loppui totaalisesti viimeisellä putkella, enkä jaksanut kunnolla loppuhyppyjä. Toistimme vain muutaman sössimiskohdan, kokonaan en olisi jaksanut. Eli sen ekan putkeenviennin suunohituksen (vekki ennen viimeistä hyppyä), käännöksen putkeen 2:n hypyn kautta ja tuota pussin jälkeistä kuviota siis vielä, vaikka se kyllä meni parhaiten sillä "vahinkokerralla", kun olin 2:n hypyn takana onnistuneesti.

Tokalla radalla oli sitten pituutta huomattavasti vähemmän, mutta käännöksiä enemmän:). Otin siihen alkuun tuon äskeisen radan lopun, kun siinä oli kunto loppunut ja ohjaus hajosi siihen. Eli putkesta putkeen, lähetys hypyistä ekalle, hyppyjä siis 3 ja käännös putkeen takaisin, sieltä taas putki ja A. A:lta lähdettiinkin nyt sitten vieressä olevaan putkeen, kaukaisempaan päähän (Yarra irtosi sinne hyvin!). Putken edessä puolenvaihto, hypylle takaakierto, sylkkärillä käännös toiselle hypylle ja pujottelu ja lopetus renkaalle. Tehtiin vähän diipadaapa, ja lopputulos olikin kaarroksia hyppykäännöksissä. Kokeilimme / testasimme ekaan käännökseen jaakotusta. Eli koira putkesta lähetyksellä ekalle hypylle (sehän tuli lievänä takaakiertona), tässä piti saada vähän etumatkaa, jotta ehtisi jaakottaa. Ennen kolmatta hyppyä koira "kiinni" vastakäteen, sitten lähetys ja nopea käännös. Tässä oli ensin hapuilua: en saanut koiraa irtoamaan ekalle hypylle, tuli ohi. Sitten pidin liian tiukasti ohjauksen kiinni, eikä lähtenyt kolmannelle hypylle. Sitten kun sain onnistumaan, tunne oli hieno. Nää on niin mahtavia tällaiset onnistumiset! Sitten vielä sitä sylkkärikäännöstä. Siihen ei ihan yhtä hyviä parannuksia saatu aikaiseksi, mutta siihen oikeaan, parempaan suuntaan siis,  sentään mentiin.