Seinäjoki 15.4.2007

... on virallisesti alkanut. Ja heti ekoissa kolmosen kisoissamme:). Eli tänään Seinäjoella Yarra sitten starttasi kolmosissa.

Ensin oli agilityrata, jonka Yarra suoritti ensimmäisenä. Kisat olivat yllättävästi aikataulusta edellä, enkä ehtinyt yhtään valmistautua kisastarttiin. Koira tuli kutakuinkin suoraan autosta radalle, lämmittelylenkki oli kyllä onneksi ehditty tehdä. Suoritus oli jonkinverran kankeaa, mutta ei mitään toivotonta sentään. Selvisimme virheettä (mm. vaikea pujotteluunsyöttö!) radan loppupuolelle asti. Sitten A-esteen jälkeisessä putkeenmenossa koira ehti lukita väärän suuaukon (hieman karkasi käsistä kontaktilta). Kuono ei ehtinyt putkeen, mutta koiran kääntyessä pois putkelta takapää osui putkeen ja siitä tietysti väärä rata ja  hylky. Mentiin rata loppuun, taisi tulla vielä 3. viimeiselle hypylle kielto, kun en juossut enää täysillä. Vähän epävarmaa menoa, mutta eihän siellä mitään kauheuksiakaan tapahtunut!

Toka agilityrata oli sitten jo parempi. Pientä epävarmuutta ja hakemista oli edelleenkin havaittavissa. Meidän treenaamisemmehan on ollut tosi ankeaa lähes koko talven ajan, paljon peruutuksia yms. Nämä 3-luokan radat ovat sen verran vaikeita, että tällä harjoittelulla olemme niissä hieman altavastaajina. Toistaiseksi ainakin:). Mutta tämän radan virheisiin; niitä ei ollut! Paitsi aika, perhana, herahti 2,6 sekuntia yli ihanneajan. Ja syy harmittaa vietävästi. Radan alkupuoliskolla oli pujottelu avokulmassa, mutta suht helpossa sellaisessa. Olin juuri käskyttänyt koiralle kepit, kun kehän ulkopuolella pujottelun kohdalla ollut koirajoukkio (2-3 koiraa??) aloitti rähinän. En ehtinyt rekisteröidä rähinöivätkö keskenään vai reagoivatko radalla salaman(?) lailla kiitävään kelpiepoikaan. Yllätyksekseni Yarra kuitenkin otti tapauksesta häiriötä ja poikkesi hieman juoksusuunnassaan koiria kohti haukahtaen myös. Sain sen nopeasti uudestaan kohden keppejä ja vieläpä ilman kieltovirhettä. Mutta olin hieman säikähtänyt tuon johdosta (koirahan "karkasi" käsistä, vaikkakin vain noin ½ sekunnin ajaksi) ja se vaikutti ohjaukseeni. Virheitä ei loppuradallakaan tullut, vaikka taas A-esteen jälkeinen este aiheutti ongelmia. Olin asettautunut alastulokontaktilla kohden koiraa, josta tarkoitukseni oli vapauttaa koira vastakädellä ohjaten seuraavalle esteelle, pussiin. Samalla luulin peittäväni ahterini taakse hieman tärppinä olleen renkaan. Mutta koira taas hienoisesti karkasi kontaktilta ja luuli sitä rengasta seuraavaksi esteeksi. Siitä juoksulinjan korjauksesta taas hieman aikamenetystä. Hitsit! Ensimmäisen Kolmosen Nollan Kirous on siis alkanut...

Sitten oli vielä hyppyrata, jossa oli vauhtia, mutta valitettavasti myös vaarallisia tilanteita... Pujotteluunsyöttö oli sikamaisen vaikea, eikä se sitten onnistunut, ei meillä, eikä  monella muullakaan. Pujotteluun tultiin muurilta, jolta piti mennä suoraan eteenpäin ja kääntyä sitten 180 astetta pujottelua kohden. Jos tässä ei vielä ollut tarpeeksi vaikeutta, lisätään siihen vielä ikävä tärppihyppy eteen. Sain koiran kuuntelemaan eteenpäin menon hyvin, mutta koira ei havainnut käännöksen jälkeistä pujotteluestettä tarpeeksi nopeasti. Meni 2-väliin. Sitten hetken päästä vielä se meidän tyypillinen virheemme: kielto hypylle. TAAS luulin, että koira on jo lukinnut esteen ja valmistauduin rintamasuunnan muutoksella seuraavaan ohjausmanööveriin (hypyn ohitus + putkeensyöttö). Seurauksena ennakoinnistani koira ohitti hypyn. Näissä on vielä paljon treenattavaa, että koira uskaltaisi mennä ja että minä maltan. Radalta siis 10 ja kieltojen korjauksessa 5 sekkaa yliaikaa. Muuten olikin sitten todella hieno rata ja olen tosi tyytyväinen vauhtiin ja varmuuteen niissä kohdin, kun sitä sattui olemaan:)