Aamupäivällä tehtiin lenkin yhteydessä esineruutu. Tallasin kaistaleen, kapean (noin 5 metriä) ja "pitkän" (noin 20-23 metriä). Siis se on toistaiseksi vielä Yellolle pitkä. Vein kumpaankin takakulmaan esineen ja Morris sai hakea ne. Morris oli ilmeisesti vähän epätarkalla tuulella eikä ymmärtänyt mun kaistaletta ja juoksi aina takaisintulleessaan vasemmalta ulos kaistaleelta ja tuli polkua pitkin. Esineet kuitenkin nousivat helposti. Sitten vein Yellolle yhden esineen taakse vasemmalle. Vähän se taas otti häiriötä Morriksen haukkumisesta, mutta kuitenkin ihan hyvä työskentely ja löytö. Takaisin piti tietysti tulla Morriksen jälkiä sieltä vasemmalta... Esineen tiputti mun jalkoihin. Tästä huolimatta kunnon kehut. Sitten vein esineen oikeaan takakulmaan. Taas vähän häiriötä Morriksesta...  mutta sitten kun lähti, niin lähti lujaa! Ja mikä palautus! Ihan mieletön vauhti ja suoraan käteen asti, wau! Ensi kerralla taidamme treenata tätä ilman Morrista ja Morrikselle sitten ihan omalla kerrallaan. Tai sitten siten, että odottava koira on autossa.

Iltapäivällä kiiruhdimme hakutreeneihin. Yellolle 6 ukkoa suurinpiirtein samoin kuin viime kerrat on tehty. Pari ukoista oli jo metsän puolella koiran tullessa paikalle, mutta näkönä edelleen kaikki. 2 ekaa kytki koiran sen saapuessa ja hihnan kanssa keskilinjalle. Loput 4 eivät enää kytkeneet. Ja hyvin pysyi maalimiehen matkassa. No, vikalla oli lieviä vaikeuksia, kun tarkoitus oli tuoda lelun avulla (vika ruokapalkka sellainen, että ei voinut syöttää kädestä). Herkkujen jälkeen ei lelu kiinnostanut tarpeeksi. Mutta kun löytyi (onneksi) muutama lihis, jo taas kiinnosti. Ensi viikolla sitten taas testaillaan, jos vaikka voidaan vähän jo edistyä asioissa.

Illalla aiheena oli agitreenaus (juu, ja ihan pääsimme oikeesti treenaamaan). Olimme ekaa kertaa hallissa. Olihan se pieni, kuten oli tiedossa. Mutta se pohja... jännittää, miten se vaikuttaa. Mä olen ollut ihan käsityksissä, että siellä olisi tekonurmi, mutta onkin jokin kumimatto. Luultavasti on aika "pitävä", siis ehkä liian pitävä. Ei sekään hyvä ole. Käymme siis säiden salliessa edelleen Mutalassa. Tehtiin 2 pätkää. Ekassa kulmaus/haltuunotto ennen hyppyä ja suoraan putkeen kääntymistä ei tahtonut onnistua. Jos mua jännitti se pohja, niin koirakin oli jännittynyt, eikä aluksi kuulolla ihan normaaliin tapaan. Suorasta putkesta jatkettiin erittäin lyhyellä ja tiukalla kurvilla avokulmaan kepeille, jossa myös haparointia. Yellon oli vaikea selkeästikin hahmottaa pujottelua, joka oli seinästä vain pienenpienen matkan päässä. Siihen aloitukseen vaikeuksia, mutta putken layerointi oli ihan helppo nakki. Loppupätkässä ei tainnut mitään ihmeitä sitten enää tapahtua, suht ok. Toisella pätkällä yritin ottaa etumatkaa suoralle putkelle, jonka jälkeen taitettiin nyt tiukasti jälleen sinne pujotteluun. Suunta oli vain eri, ja kulma siis suljettu. Jos en tehnyt suoraa putkea edeltävän hypyn jälkeen pientä haltuunottoa, koira meni  pujotteluun. Eli pelkkä mun liike ei ottanut koiraa mukaan. Ja kun jäin tekemään sen haltuunoton, en ehtinyt kunnolla paikkaan, josta olisin saanut koiran kääntymään sujuvasti putken jälkeen. Mutta ihan riittävän hyvin kaiketi. Suljettu sisäänsyöttö ei tuottanut ongelmia eikä myöskään tähän suuntaan putken layerointi. Jokusia muitakin virheitä saatiin aikaiseksi (tai minä sain), kuten 1 rima ja 1 väärinpäin hyppy. Tätä ehdittiin kuitenkin tehdä sen verran monta toistoa, että virheetönkin taidettiin saada tehtyä. Puomia otettiin yksittäisesteenä. JA Yello tempaisi myös agikenttien väliin viritetyn pressun yli.... korkeutta riittävästi, on se ihme epeli! Nyt on hallikausi korkattu vihdoin.