Yello oli tänään Rymättylässä pentuetapaamisen  merkeissä. Ehdimme treenata tottista, rymytä hakumetsässä ja miettiä lampaidenkin paimennusta:).

Aluksi tottiskentälle, jossa Yello ei olisi millään malttanut odotella alkuohjeiden antamisen aikana. Eli piippasi mokoma. Itse treenissä tehtiin aluksi seuraamisen alkeita. Siinä koira ohjattiin makupalojen avulla "liimautumaan kiinni vasempaan jalkaan. Ohjaava käsi oli ranteesta koukussa ulkokautta. Siinä koiraa vietiin askel kerrallaan ja kehu aina, kun otti reippaan fyysisen kontaktin. Eli tarkoitus on opettaa niin tiivis seuraaminen, että tokokentällä se ehkä on vähän liian tiivis, mutta ei pk-puolella. Yello oli heti alkumetreistä kovasti  mukana touhussa tuossa imutuksessa. Kokeiltiin vielä pientä kahdeksikkoakin, eli tuli kaarroksia. Vaikka Yello oli alussa vinkunut siskojensa luo riekkumaan, työn touhuissa se unohti kaiken muun ympäriltään. Sivulletuloa lähdettiin rakentamaan siten, että koira tulisi viistosta takaa näin alkuvaiheessa (tällä eliminoidaan sitä, että valmiissa sivulle-liikkeessä koira ei jäisi poikittain, vaan kierähtäisi todella suoraan asentoon ohjaajan sivulle). Toistoja.

Treenattiin myös luoksetulon loppuasentoa tai siis sen raakiletta näin meidän tapauksessa. Saamassamme ohjeistuksessa koiralle tarjotaan makupalaa jalkojen väliin siten, että käsi tuodaan takakautta. Eli opetetaan koira tulemaan rohkeasti lähikontaktiin oikeaan paikkaan. Alun pyörimisen jälkeen Yello hiffasi, mitä haetaan:). Sitten otettiin itse luoksetulon juoksuosuus. Ensin koira vain juoksi tykö, toisella toistolla sitten ohjattiin jo makupalalla oikeaan paikkaan. Nää sujuivat ihan bueno, tehtiinhän niitä kuitenkin ekaa kertaa.

Lopussa vielä asentoja. Eli ohjeet oli sellaiset, että heti kun koira otti "vaaditun" asennon, sille heitettiin makupala vuoroin toiselle ja vuoroin toiselle puolelle. Eli idea oli se, että koira oppisi menemään vaadittuun asentoon NOPEASTI, koska siitä seuraa välitön palkka ja vapautus. Mun täytyy vielä pureskella tätä ohjetta, katsotaan nyt, käykö se mun ajatusmaailmaan:).

Sitten olikin jo vuoro siirtyä kohden hakumetsää. Yellohan ei ole vielä valitettavasti aloittanut hakutreenausta. Tässä Yellon ensimmäisessä treenissä tehtiin vapaamuotoista "partiointia" eli maalimiehet piiloutuivat peitteen alle ja menivät metsään jättämätta selkeää hajuvanaa suoritussuuntaan. Maalimiehet tutustuivat ensin koiraan keskilinjalla. Lähdettiin kävelemään kohden ekaa maalimiestä. Koira oli irti ja sai hiffata siis itsekseen. Ei haahuillut missään kovin kaukana ja oli iloinen löydettyään maalimiehen (+ lihapullat). Tokaa maalimiestä lähestyessämme lähti vähän seikkailemaan kauemmaksikin, mutta tuli sitten takaisin ja teki edellisenkaltaisen ilahtuneen löydön. Viimeinen maalimies olikin sitten jo hiukka oivaltava. Maalimies oli noussut lähelle keskilinjaa tuolta edellisen löytöpaikalta. Me kierrettiin koiran kanssa takarajan kautta keskilinjalle. Koira oli jo vähän hoksannut hommaa. Eteni siinä mun edellä pari metriä, kunnes sai maalimiehen hajun nokkaansa. Loikkasi siitä metsään ja käveli suorinta tietä (maalimiehen päältä....) luokse ja jäi odottamaan palkkaansa. Olinko mä nyt sitten hyvä, vai mitä?!?

Ennen kotimatkaa Yello sai vielä tutustua lampaisiin ja vähän niiden paimentamiseenkin.