Muutaman lepopäivän jälkeen olimme taas treenaamassa agilityä. Aluksi Yellon kanssa hivenen lämmittelyä pujottelemalla. Ensin tuli mystisiä ohituksia keskivaiheilla. Taisi olla turhan paljon aikaa edellisestä treenistä tai itse liikuin väärässä paikkaa/väärään aikaan. Oikea reitti löytyi kyllä alkukankeuden jälkeen. Sitten Yello aloitti ratatreenin tekemällä (lähes) samaa kuviota kuin mitä olin teettänyt (kilpailevien koirakoiden)ryhmälleni eilen. Ratapätkässä oli 14 estettä sisältäen 2 välistävetoa ja yhden takaakierron. Siinäpä olikin haastetta kerrakseen!  Lähtö hypyltä, lähetys mutkaputken kauempaan päähän (kuollut menokulma), välistävetohypyt, 1 hyppy suoraan ja putkeen. Tästä toinen välistäveto, takaisinpäin putkeen (kierrätin hypyn siivekkeen ulkopuolelta, sisäkauttakin olisi voinut, mutta tällä taitotasolla en vielä lähtenyt yrittämään) ja 2 hyppyä, joiden jälkeen takaakierto. Yello tuli ihan megalomaanisen kamalaa vauhtia putkesta + mun piti myös varmistaa osaamattomalle ne hypyt. Tästä varmistelusta johtuen en ehtinyt valssata takaakiertoon vaan "jouduin" tekemään sen sylkkärinä. Ja VAU, tuo koira taitaa olla nero; sylkkäri siihen takaakiertoon onnistui kuin aina oltais niitä tehty! Tai no, joku on varmaan käynyt mun tietämättä salaa kouluttamassa Yelloa, kun se on noin mahdottoman pätevä:). Takaakierrosta jatkettiin vielä tiukka putkeenlähetys ja vähän linjasta pois oleva hyppy. Tehtiin jokusia toistoja. Oikeastaan ongelmaa tässä radalla aiheutti ohjaaja eikä koira, mikä ei toisaalta ole mikään yllätys tai uutinen... Koira teki tasan niinkuin käskettiin. Ei edes tehnyt elettäkään karatakseen putkiin tms. Olin takaakierroissa joko liian aikaisessa tai liian myöhässä, Yello tuli ohi jälkimmäisestä hypystä tai menikin takaisin sinne taakse, eikä tullut välistä loppuun asti (kun ennakoin tulevaa). Tai ajoituksen mennessä pieleen, tuli rima alas. Pidin tänään kaikki rimat 55 cm. Tein kuitenkin niin kauan, että saatiin puhdas rata aikaiseksi.

Välissä Yarra kävi juoksemassa saman pätkän. Ei muita ongelmia paitsi tuo jälkimmäisen välistävedon (kierrätin sisäkaaresta takaisin putkeenpäin) jälkitilanne. Tein sen vedon sylkkärillä, jossa koira oli erityisen herkkänä lukemassa (ilmeisesti sitten)surkeaa ohjausta. Taisi olla aikas epäselvää ohjeistusta, kun meni kuin viipperä joka suuntaan siksakkia, kunnes sain selkeytettyä viestiä ja oikea kurssi löytyi. Ja toinen ongelma oli se putki... enpä aina muistanut huutaa perään "menemene" ja tuli takaisin ulos sieltä putkesta. Ihmeellinen ongelma!

Yello oli saanut tässä välissä levätä ja tuli vielä kentälle ottamaan vähän treeniä. Aluksi renkaallemenoja vaikeista kulmista. Ei vaikeuksia tässä. Sitten otettiin pikku ratapätkä sisältäen hyppyjä ja putkia, pari suunnanvaihdosta ja lopetus renkaalle. Tässä ei ongelmia. Sitten vielä muutama toisto kepeillä. Sisäänmeno joko renkaalta tai putkesta. Ennen viimeistä pujottelusuoritusta hetsasin vähän Yelloa ja lähetin sen putken kautta kepeille. Pujottelun aikanakin yritin äänellä ja liikkeellä nostattaa koiraa nopeampaan suoritukseen. Taisin jopa onnistua. Riskillä hain virheen mahdollisuutta, mutta sitä ei tullut. Siis virhettä. Vain sairaan nopea pujottelu. Mihinkähän tuon eläimen kanssa tässä vielä joudutaan?!?

Yarra pyörähti vielä kentällä tekemässä saman ratakierroksen kuin Yellokin (Yarralle se oli lapsellisen helppo). Sekä lopuksi nostatin Yarraakin pujotteluun, ja sainkin sen ihan kivasti innostumaan. Pujottelun päässä oli namipalkka odottamassa. Vielä jokusia toistoja A-esteellä. Puomia en jaksanut tänään nostaa kentälle, joten se jäi treenaamatta. Ehkä parempi niin....

Kun kentälle saapui muita, sain vielä apuja ja Yello pääsi ottamaan keinua. Tosi hienot toistot ja parilla viimeisellä kerralla keinussa oli vähän jo vauhtiakin, siinä laskeutumisessa siis. Kyl se siitä joku kaunis päivä opitaan!