Pitkään on mielessä ollut, että vieläköhän sitä kerran uskaltais Morriksen hakumetsään ottaa. Ja tänään päätin uskaltaa, vaikka eihän sitä vanhasta papasta koskaan tiedä, muistaako mitään ja onko riski, että juoksee itsensä henkihieveriin? Mutta eikun rohkeesti vaan metsään ja 4 (molemmilla puolilla 2, siirtyvänä) maalimiestä. Ensin äänenavaus keskilinjalla ja lähetys oikealle. Pisto oli kuin suoraan oppikirjasta, Morris eteni suoraan etukulmaan, kääntyi alueelle ja löysi maalimiehen (vajaa 10m etukulmasta). Haukkujen jälkeen palkka ja vihelsin luo. Sitten vasemmalle. Maalimies oli mennyt etukulmaan etukautta - ei taka - ja se EHKÄ sekoitti Morrista (mene ja tiedä??), mutta tänne 2 lähetystä. Muuten ok. Oikealle taas suoraan oppikirjasta. Ja vielä toinen vasuriin ja sekin lähes viivasuora. Kyllä vanhassa on vara parempi! Toivottavasti huomenna ei ole kökkö. 

Yello puolestaan treenasi vähän tokoa. Ensin lenkin yhteydessä tunnarikapulanpiilotusta x 3. Onnistumisia x 3. Kotipihalle saavuttaessa sitten vielä merkkiä, seuraamista ja jäävät (maahan ja seiso). Yello on ihan liekeissä, kun tehdään vähän uusiakin juttuja. Seuraamisessa se painoi taas aika rajusti, pitäisiköhän siihen jotenkin puuttua? Leluakaan en juuri enää pidä kädessä, vaan se on taskussa. Naksu + makupala? Jääviin olisi kiva saada (naksu)apu. Itse kun on vaikea katsoa käskyn yhteydessä. Maahanmeno oli tänään vahvempi laatu, seisomiseen tarjosi kaikkea mahdollista - ensin maahan, sitten istu ja vihdoin seisomistakin. Treeniä sitten vaan lisää!