Aamulla lähdimme koirien kanssa reippaasti metsään treenailemaan ennen kuin oli mentävä töihin. Tallasin Yarralle ja Morrikselle jäljet. Y noin 130 metriä, M noin 270 metriä. Yarra ei ollut ihan yhtä tarkka kuin viimeksi (jäljet vanhenivat 45-60 min), olisikohan ollut liian suuri harppaus tuossa vanhenemisessa? Mutta kuitenkin mentiin ihan ok, ei mitään pahaa epätarkkuutta. Morris sen sijaan oli aivan ulapalla. Alussa se eksyi jäljeltä 2 krt, eikä osannut ratkaista itse. Tai yritin ilmeisesti turhaan (hermostuneena ajankulusta..... ) auttaa koiraa. En ollut ihan satavarma, missä jälki meni niissä eksymiskohdissa, kun mulla oli unohtunut merkit kotiin. Näistä kuitenkin (ilmeisesti) vähän oikaistiin paikkaan, missä olin varma jäljen paikasta ja annoin sitten koiran rauhassa tehdä töitä. Aina, kun nosti nenän ylös, pysähdyin. Viimeinen 80-100 metrinen ok.

Olin tallannut myös esineruudun, noin 20x20 metriä. Vein sinne 3 esinettä. Morris nosti 2 ennätysnopeasti ja -hienosti, viimeistä en enää haetuttanut. Kuningasajatukseni oli tehdä Yellolla viimeisenä esineruutu. Se oli odottanut autossa jälkien ajan ja puussa kiinni Morriksen esineruudun ajan. NOT hyvä ajatus. Joo, hakihan se ihan mielettömän hienosti (vein esineet näkönä, mutta en heitellyt tms.). Ensin 2 krt helppo hanska ja sitten 1 krt vaikeampi (pieneksi taiteltu) hanska. Mutta ohjaajalle tuontia ei tapahtunut kertaakaan hyvin. Sen sijaan nähtiin runsaasti esineen heittelyä ja edestakaisin säntäilyä. Joo, ei ainakaan näin ensi kerralla. Jotenkin tuota noutoa pitäisi nyt treenata ja vahvistaa tuontia perille asti. Pah, varsinaista harrastelijoiden puuhastelua.....